Jarrut pohjaan
Henkilöauton kuljettaja ajaa viittäkymppiä ja painaa jarrut pohjaan ‒ auto pysähtyy 42 metrin päähän. Kun täydessä kuormassa oleva puutavarayhdistelmä tekee saman, jarrutusmatka on yli kaksinkertainen.
Kun nopeutta kasvatetaan 80 kilometriin tunnissa, jarrutusmatkat kaksinkertaistuvat molemmilla. Puurekka pysähtyy vasta 207 metrin päässä jarrutuksen aloituspisteestä.
Pudasjärven lentokentällä testattiin keskiviikkona eri ajoneuvojen jarrutusmatkoja sekä tienpinnan kitkaa Safetrucks-hankkeessa.
Jarrutustesti havainnollistaa, miten tärkeää talvikelillä on ennakoida ajoa.
Raskaat ajoneuvot ja ajoneuvoyhdistelmät aiheuttavat liikenneonnettomuuksissa suurimmat riskit vakaville henkilö- ja omaisuusvahingoille sekä liikenteen sujuvuudelle.
Myös henkilöauton kuljettajilla on peiliin katsomisen paikka.
Mikäli vaikkapa rekan edellä ajava henkilöauto päättää viime tingassa kääntyä maantieltä sivutielle ja lyö yhtäkkiä jarrut pohjaan, on vaarana, että pelti rytisee.
”Liikenne on yhteispeliä. Isoille ajoneuvoille pitää muistaa antaa tilaa.”
”Liikenne on yhteispeliä. Isoille ajoneuvoille pitää muistaa antaa tilaa risteysalueella sekä kiihdytyksissä ja jarrutuksissa”, Kuljetusliike Eskolan toimitusjohtaja Pasi Eskola toteaa.
Testipäivänä Pudasjärvellä on kirpakka, lähes 20 asteen pakkanen. Kiitotien pinta on kiillottunut polanne.
Normaalisti tien päällä ajourat kuluvat paljaaksi, mutta ne ovat silti liukkaita. Hankalin pinta on jää, jonka pinnalle on satanut vettä.
Peilijäällä raskaan ajoneuvon jarrutusmatka 80 kilometrin tuntinopeudesta saattaa yltää 300‒400 metriin.
”Toisaalta peilijäällä ei nopeuskaan voi olla niin kova”, Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo toteaa.
Ajoneuvot ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenten aikana. ABS-jarrut säästävät ohjattavuuden, kun jarrut eivät lukkiudu.
Ohjaamossa tuntuu tärinää, kun jarrut lyödään pohjaan, mutta puutavarayhdistelmä pysyy vankasti ajolinjassaan, eikä lähde heittelehtimään.
Eskolan mukaan 1980-luvun lopulla ja vielä 1990-luvulla oli tavallista, että raskaiden ajoneuvoyhdistelmien perävaunuissa ei ollut jarruja.
”Kun vaunu lähti luisuun, peilistä piti kurkata, kummalta puolelta.”
Safetrucks-hankkeen tavoite on parantaa raskaan liikenteen turvallisuutta tuottamalla kuljettajalle reaaliaikaista, ajoneuvokohtaista varoitus- ja olosuhdetietoa, joka perustuu tienpinnan kitkaan, paikalliseen säähän, liikenneympäristöön ja ajoneuvon ominaisuuksiin.
Hankkeen pilottikohteena on Kemin sataman ja Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen välinen tieosuus.
Pilotissa mukana olevat, kaivannaisia kuljettavat ajoneuvot saavat käyttönsä tiesääpalvelut, jotka pitävät sisällään räätälöityjä varoituksia muun muassa sivutuulesta ja liukkaudesta, projektipäällikkö Timo Sukuvaara Ilmatieteen laitokselta kertoo.
Kuljettajilla on apunaan myös kyseiselle reitille tehty sääennuste.
Sukuvaaran mukaan Kemi‒Kevista-väli valikoitui käytännön syistä: Sodankylässä on Ilmatieteen laitoksen tutkimusasema, minkä ansiosta ajoneuvojen mittalaitteita on helppo säätää sieltä.
Sukuvaaran mukaan hyvä pilottikohde voisi olla myös esimerkiksi Kilpisjärvelle johtava valtatie 21, missä raskaita ajoneuvoja suistuu usein tieltä.
- Osaston luetuimmat
