Yle: Liikenneratsioista varoittava Whatsapp-ryhmä voi olla laiton
Iitin alueella toimiva Hämeen poliisi kertoo olevansa tietoinen poliisin liikennevalvonnasta varoittelevista viestintäryhmistä.
Ylen tavoittaman ryhmän ylläpitäjän mukaan ryhmän tarkoituksena ei ole suojella rattijuoppoja. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääIitin kunnassa Päijät-Hämessä erään kylän asukkaat varoittelevat toisiaan seudun liikenneratsioista Whatsapp-ryhmässä. Asiasta kertoo Yle.
Uutisen mukaan iittiläisessä ryhmässä on lähes 130 jäsentä.
Ylen tavoittaman ryhmän ylläpitäjän mukaan ryhmän tarkoituksena ei ole suojella rattijuoppoja, vaan varjella tavallisia maaseudun asukkaita harmeilta, joita pienet puutteet ajoneuvoissa voivat aiheuttaa.
”Jos esimerkiksi maanviljelijällä sattuu heinäpaalikuorma olemaan vähän huonosti sidottu tai kylän nuoret pojat ajavat metsäpolkuja katsastamattomilla mopoilla”, ylläpitäjä kertoo Ylelle.
Iitin alueella toimiva Hämeen poliisi kertoo olevansa tietoinen siitä, että joillain paikkakunnilla on olemassa poliisin liikennevalvonnasta varoittelevia viestintäryhmiä.
Syyttäjäylitarkastaja Jenni Korvenmaa kommentoi Ylelle yleisellä tasolla, että aktiivinen varoitusryhmä voi täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Valojen vilkuttelu vastaantulijalle varoituksena edessä olevasta ratsiasta ei ole systemaattista toimintaa. Jos sen sijaan on perustettu ryhmä erityisesti sitä varten, että siellä käydään nimenomaan ja ainoastaan keskustelua poliisin liikkeistä alueella, on toiminta Korvenmaan mukaan koordinoitua.
Jutussa viitataan myös huhtikuussa voimaan tulleeseen niin sanottuun sinivilkkusabotaasilakiin, joka koskee poliisin tai hälytystoiminnan vaikeuttamista.
Lain pykälä RL 16:3b § kieltää toimet, joilla olennaisesti haitataan tai vaikeutetaan käynnissä olevaa poliisitoimintaa.
Uutta pykälää ei Ylen tietojen mukaan ole vielä testattu oikeussalissa tämänkaltaisissa tapauksissa. Siitä, olisiko esimerkiksi Whatsappin ratsiaryhmää olennaisesti poliisin tehtävää oleellisesti vaikeuttavaa toimintaa, puuttuu ennakkotapaus.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Sakari Melanderin mukaan tapauksen kohdalla esille nousee esimerkiksi kysymys siitä, olisiko tarkoituksenmukaista pyörittää täysimittaista rikosprosessia niin laajan jutun ja monen vastaajan osalta.
Rikosasian vastaajina olisi noin neljäsosa kylän asukkaista.
”Se olisi todella varsin erikoinen rikosasia, jos tämän tyyppinen tulisi arvioitavaksi”, sanoo Sakari Melander.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
