Vanha talvirengas voi yllättää

Kuvassa näkyvä nelinumeroinen koodi kertoo, että talvirengas on valmistettu viikolla 23 vuonna 2008. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Talvirenkaat kannattaa tarkistaa huolella ennen kuin vaihtaa ne auton alle. Urien puolesta lähes ajamattomalta vaikuttava talvirengas saattaa olla vanhentunut kelvottomaksi.

Renkaan iän näkee renkaaseen painetusta DOT-numerokoodista. Tuon neljän numeron sarjan viimeiset numerot kertovat valmistusvuoden. Esimerkiksi luku 1001 tarkoittaa, että rengas on valmistettu vuoden 2001 keväällä, viikolla 10.

Rengasvalmistajien mukaan aktiivisessa ajossa ollutta, yli kuusi vuotta vanhaa rengasta ei kannata enää käyttää. Ajamaton, varastossa seisotettu rengaskin on tullut tiensä päähän, jos se on yli kymmenen vuotta vanha.

Vaikka rengas olisi vielä muuten priimakunnossa, sen kumiseos on jo kovettunut, mikä vaikuttaa pitoon. Vanhojen nastarenkaiden pitoon vaikuttaa myös nastojen kuluminen ja irtoaminen.

Renkaiden heikko kunto on mukana noin 30 kuolonkolarissa joka vuosi.

Uuden talvirenkaan valinnassa apuna ovat autolehtien julkaisemat rengastestit. Testivoittajia ostamalla renkaiden hankinnasta selviää vähällä vaivalla.

Tuotekehityspäällikkö Juha Pirhonen Nokian Renkailta kannustaa tutustumaan testeihin tarkemmin. Tuloksista selviää esimerkiksi renkaan jääpito, eteneminen lumessa, ajomukavuus ja polttoainetalous.

Renkaiden valinnassa pitäisi ottaa omien mieltymysten lisäksi huomioon, ketkä autoa käyttävät ja onko heidän ajotaidoissaan suuria eroja.

”Monen perheenjäsenen käytössä oleviin autoihin renkaat kannattaa hankkia vähemmän kokeneen mukaan, jotta auton hallinta olisi kaikille turvallista”, Pirhonen toteaa.

Yksi vääntö käydään kitka- ja nastarenkaiden välillä. Nastoja syytetään asfaltin kuluttamisesta ja katupölystä. Toisaalta niitä voi puolustaa ajoturvallisuudella. Toisaalta myös nastarenkaiden välillä on melkoisia eroja.

Tekniikan Maailman talvirengastestissä 50 kilometrin tuntivauhdista jäällä tehdyssä jarrutuksessa parhaan ja heikoimman nastarenkaan ero jarrutusmatkassa oli 18 metriä.

Heikoimpaan kitkarenkaaseen ero venyi 24 metriin. Se tarkoittaa kuutta auton mittaa.

Vanhoilla ja kuluneilla talvirenkailla ero kasvaisi vielä suuremmaksi. Se lisää peräänajon riskiä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat. Tuloksessa on otettu huomioon renkaiden suhteelliset osuudet.

Selvin ero nastojen eduksi syntyy jäisillä teillä ajettaessa. Nastarenkaita käyttämällä olisi vältetty suurin osa onnettomuuksista.

Kitkoja käyttävät etenkin kokeneet kuljettajat. Niitä suositaan myös kaupungeissa melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi.

Osa kitkarenkaiden onnettomuusherkkyydessä selittyy niiden huonolla kunnolla. Niissä on vähemmän kulutuspintaa kuin nastarenkaissa. Ilmeisesti osa kitkarenkaiden käyttäjistä ajaa niillä ympäri vuoden.

He eivät välitä siitä, että kesäkäyttö heikentää kitkarenkaan ominaisuuksia.

Oma sivujuonensa ovat netistä tilatut kitkarenkaat, jotka saattavat olla suunniteltu Keski-Euroopan olosuhteisiin. Niitä on vajaa viidennes kitkarenkaista.

Tien ylläpitäjän kannalta molempia rengastyyppejä tarvitaan. Nastarenkaat karhentavat jäistä tienpintaa, mikä parantaa kitkarenkaiden pitoa. Jos nastat kiellettäisiin, hiekoitusta tai suolausta pitäisi lisätä.

Uusien renkaiden hankinta saattaa olla perusteltu myös auton kulutuksen pienentämiseksi. Uusien renkaidenkin vierintävastukset eroavat toisistaan.

Nastarenkailla kulutusero kevyesti ja raskaasti rullaavan rengassarjan välillä on jopa 0,6 litraa 100 kilometrillä.

Talvirenkaan 40 000 kilometrin elinkaaren aikana ero on rahaksi muutettuna 360 euroa. Laadukkailla kitkarenkailla säästöä kertyy vielä enemmän. Polttoainekustannusten putoaminen pehmentää ajan kanssa kalliimpaa hankintahintaa.

Ennen talvirenkaiden vaihtoa monen auton alla on kesällä loppuun ajettu rengaskerta. Se lisää kolaririskiä, kun kelit vaihtelevat sateen ja pakkasen välillä.

Poliisi, Liikenneturva ja Autonrengasliitto varoittavat autoilijoita ajamasta renkaita loppuun, sillä syksyllä niiltä tarvitaan parasta pitoa.

Kuluneilla kesärenkailla vesiliirtoherkkyys kasvaa ja jarrutusmatkat märällä pitenevät merkittävästi. Lain mukaan renkaassa pitää olla 1,6 millimetriä kulutuspintaa. Sellaisella renkaalla ajavan pitäisi ajaa jopa 30 kilometriä tunnissa hitaammin kuin hyvillä renkailla.

Sama pätee vanhoihin talvirenkaisiin, josta on nastat poistettu. Niiden ominaisuudet ovat luokattoman heikot.

Jarmo Palokallio

Avaa artikkelin PDF