Erilainen kulkupeli hangille: Kannonkoskelaisen yrittäjän lumiskootteri syntyi matkailuyrityksen omista tarpeista

Pasi Kauppinen ja hänen vaimonsa Minna Kauppinen esittelevät kehittämäänsä eLylyä ja sillä liikkumista. Kuva: Petteri Kivimäki

Lumiskooterin akku on suojassa rungon kotelossa. Kuminen telamatto saa skootterin vauhtiin lumella. Kuva: Petteri Kivimäki

Maastosta kuuluu kevyt lumen natina ja kumisen teleketjun ääni, kun yrittäjä Pasi Kauppisen lumiskootteri ilmestyy metsästä. Kauppinen on toiminut vuosia matkailuyrittäjänä ja järjestänyt lumisafareita. Hän mietti, kuinka keskieurooppalaiset ja aasialaiset turistit voisi viedä helposti ja hiljaa nauttimaan Suomen lumisesta luonnosta.

"Moottorikelkka ei tullut kysymykseenkään, sen kuulee jo melkein kilometrin päästä", Kauppinen sanoo.

Toisaalta lyhyellä matkalla olevat ulkomaiset turistit, eivät halua välttämättä käyttää koko päivää lumivaelluksella. Siitä kumpusi idea sähköisestä lumiskootterista.

Skootterilla pääsee luonnon helmaan pienin äänin ja helposti. Samalla luonnon voi niin tuntea kuin kuulla aisteillaan.

"Kaikki eivät halua tai voi hiihtää tai kulkea lumikengillä. Kova vauhti ei ole se juttu, vaan luonnon aistiminen. Silti se on kevyesti fyysistä, ja tulee oltua ulkona."

Kauppisen eLyly-lumiskootteri voitti reilu vuosi sitten Suomen teollisuuden MPIDEA-kilpailun ekologisella ja hiljaisella keksinnöllään. Sen jälkeen Kauppinen perusti eLyly Oy:n, jonka puitteissa laitetta on kehitetty Kannonkoskella Keski-Suomessa

Lumiskootteri on tehty ajan hengen mukaan pitkälti puusta. Etusuksi on muotoiltua vaneria. Seisonta-alusta on sekin vaneria ja sen sisällä kotelossa on akun paikka. Myös ohjauspylvään verhoilu on puuta. Vauhtia antaa sähkömoottorin ja hammaspyörän pyörittämä kuminen telaketju.

"Testiajossa tällä on ajettu 25–30 kilometriä pienellä akulla. Alunperin oli ajatus, että voitaisiin ajaa 15 kilometriä, mutta tämä ylittää sen selvästi", Kauppinen sanoo. Akun lataamiseen menee Kauppisen mukaan 3–4 tuntia, tulevaisuudessa kenties vähempikin.

Metrin paksussa uppolumessa lumiskootteri ei kulje, mutta kovalla pohjalla vauhti voi Kauppisen mukaan yltää 25 kilometriin tunnissa.

"Pehmoisessa lumessa kun ajaa, niin lumi vaientaa paljon ääntä, ei se kauas kuulu. Melkein pitää kelloa soittaa, että täältä tullaan."

Lumiskootterista on Kauppisen mukaan tullut kiinnostuneita kyselyjä Pohjois-Amerikasta, Keski-Euroopan lumisista maista ja Japanista asti. Laitteen hän on ajatellut sopivan luontomatkailuyrittäjille eri tarkoituksiin tai vaikkapa laskettukeskuksiin vuokrakäyttöön, vähän samaan tapaan kuin maastopyöriä käytetään nyt. Yhtä lailla laite voi kiinnostaa tavallisia kuluttajia, jotka näin korona aikaan viettävät aikaansa luonnon äärellä ympäri Suomen.

"Tällä voi ajaa siellä, missä vain on lunta. Vaikka työmatka-ajossa, jos tiet eivät ole hiekoitettuja tai suolattuja."

Pienyrittäjälle uuden tuotteen kehittämisessä on haastetta, varsinkin jos haluaa kansainvälisille markkinoille. Hän toivookin, että startupien tukemiseen löytyisi helpommin panoksia.

"Jos Suomeen halutaan uutta, niin pitäisi olla rohkeutta lähteä rahoitukseen mukaan. Moni hanke jää etenemättä, sen takia ettei rahaa löydy."