Ensimmäisen lumilingon suunnitteli hammaslääkäri ‒ traktorilinko kehitettiin vasta paljon myöhemmin

Varhaisimman traktorikäyttöisen ja nostolaitesovitteisen lumilingon esitteli norjalainen vihannesviljelijä Knut Aaby. Patentin rauettua 1960-luvulla ensimmäiset lisenssit myytiin Suomeen, joiden pohjalta alettiin tuottaa muun muassa kuvan Puhuri-linkoa. Kuva: Valmistaja

Lumilinkojen kehitys alkoi 1800-luvulla, kun lumisista talvista koitui rautatieliikenteelle monenlaista harmia. Pahoista kinoksista saatettiin selvitä veturin eteen asennetulla auralla. Pelkona kuitenkin oli, että runsaassa lumessa aura suistaa veturin kiskoilta. Siksi auran tilalle piti kehittää laite, joka lennättäisi lumen kauemmaksi raiteilta.

Ensimmäinen veturin työntämän lumilingon patentoi kanadalainen hammaslääkäri John W. Elliot vuonna 1869, mutta linkoja ei valmistettu yhtään kappaletta. Reilut 10 vuotta myöhemmin kanadalainen Orange Jull lisäsi Elliotin suunnitteleman lingon puhalluslietson eteen siivikon, jota pyöritti kaksisylinterinen höyrykone. Jullin myi lingon valmistusoikeudet Veljekset Edward ja John Leslielle, jotka aloittivat linkojen sarjatuotannon 1880-luvun lopulla.

Kanadalainen Arthur Sicard puolestaan pyöritteli tielingon suunnitelmia mielessään 30 vuoden ajan ja vihdoin vuonna 1925 valmistui ensimmäinen maantiekäyttöön tarkoitettu lumilinko. Kuorma-auton keulalle tai muulle nelivetoiselle alustalle suunnitellussa lingossa oli oma moottori sekä liikkumiseen että lingon pyöritykseen. Myös siinä oli rautatielinkoja mukaillen erilliset murskain- ja heittosiivikot, jotka parhaimmillaan heittivät lumen lähes 30 metrin päähän. Alkuun Sicardin linkojen menekki oli vähäistä, mutta kysyntää lisäsi pikavauhtia yleistyvä talviautoilu.

Kanadalaisia etulinkojen toimintatapaa hyödynsi myös norjalainen vihannesviljelijä Knut Aaby, joka suunnitteli traktorin kolmipistenostolaitteeseen kytkettävän lingon vuonna 1952. Helposti ja nopeasti kytkettävän lingon hyviä puolia olivat huokea hinta sekä vähäinen voimantarve. Lumilingon eteen riitti traktoriksi tuolloin hyvin yleinen Ferguson. Aaby patentoi Universal-lingon, jonka sarjatuotanto alkoi 1950-luvun puolivälissä. Vienti veti varsinkin Ruotsiin ja myös Suomeen myytiin valmistuslisenssejä. Linkomarkkinoille kilpailijoita saatiin vasta 1960-luvulla, kun Aabyn patentti raukesi.

Katso Koneviestin nettisivuilta kuvat ensimmäisistä lingoista ja lue, milloin kotitalouksien käsikäyttöiset polttomoottorilingot tulivat markkinoille!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:

EGOPower + -lingon teho yllätti testaajat – näin sujui linkous akkuvoimin

Järeällä yksitorvisella lingolla lumi lentää pitkälle ja penkoista pääsee eroon – sujuva linkous vaatii kuitenkin traktorilta tehoja

Varila Steel -lumilinko on suunniteltu taajamien ja pihojen hoitoon – lumisuihku on ohjattavissa tarkasti halutulle etäisyydelle

Rakenteeltaan yksinkertainen Globus GSF-255 -lumilinko tarjoaa järeää tehoa lumitöihin – painava linko liukuu hyvin ja pysyy tiessä