Fiskars 550 -kaivinkone purettiin lähes alkutekijöihinsä ja laitettiin pala palalta kuntoon
Timo Sivula sai pihalleen suomalaisvalmisteisen Fiskars 550 -kaivinkoneen. Vuonna 1967 valmistetun koneen ulkoasu oli pahasti kulunut ja ruosteinen, eikä ajo toiminut. Sivula päätti kunnostaa koneen uuteen loistoonsa.
Fiskars 550 perusteellisen remontin jälkeen: Timo Sivula kaivinkoneen ohjaimissa. Luiskakauha ja sen mekanismit ovat Timon rakentamia. Myös koneen viimeistelyyn panostettiin ja alkuperäiset varoituskyltit teetettiin uudelleen. Kuva: Heikki HaapakoskiUuraisilla asuva Timo Sivula sai Fiskars 550 -kaivinkoneen yllättäen pihaansa.
”Eräs mies Höytiältä uhkasi tuoda kaivinkoneen pihaani. Mietin ensin, ettei minulla ollut sille käyttöä, mutta lopulta kone kuitenkin ilmestyi pihalle. Oli pakko alkaa tutkia, mitä koneelle tekisin,” Sivula muistelee tapausta.
Kaivinkone ei liikkunut omin voimin, eikä sen ajo toiminut. Ulkopinta oli pahasti kulunut ja ruosteinen, useat rakenteet vaativat perusteellisen remontin, ja ohjaamon verhoilu oli huonossa kunnossa. Tutkailtuaan konetta Sivula päätti kunnostaa koneen, jolloin se purettiin miehen omien sanojen mukaan täysin atomeiksi.
Ensimmäiseksi kaivinkone piti saada liikkumaan telojen avulla, jotta se saataisiin siirrettyä halliin. Koneessa vain kaivaustoiminnot pelasivat ja telojen avulla se ei liikkunut. Vaikka kaivinkone oli hydraulinen, alavaunussa oli mekaaninen veto. Se on perua Fiskarsin vaijerikoneista, joiden pohjalta hydraulisten koneiden kehittäminen aloitettiin.
Telavikaa tutkiessa havaittiin akseleiden ja hammasrattaiden rikkoontuneen. Koneisto purettiin täysin. Kaikki akselit tehtiin uusiksi, minkä lisäksi tehtiin myös uusia hammasrattaita rikkoutuneiden tilalle. Myös alavaunun telasto piti purkaa osiin, sillä kaikki isot pyörät laakeroitiin uudelleen.
Telan kiristyssysteemin Sivula rakensi kokonaan uusiksi hankkimalla kaksi hydraulisylinteriä, joille teki paikat alavaunuun molempiin telarunkoihin. Rasvaprässillä sylintereihin voidaan painaa rasvaa, jolloin sylinteri liikuttaa akselia eteenpäin, ja telat kiristyvät. Periaate on samankaltainen kuin uusissa kaivukoneissa.
Kaivinkoneen puomi irrotettiin kahden koneen voimin, joista toinen kannatteli ja toinen siirsi puomia. Irrotettu, maassa oleva puomi voitiin purkaa osiin. Puomin puslat tehtiin uudelleen, jolloin väljyydet saatiin pois. Myös hydrauliikkaletkut oli uusittava heikon kuntonsa vuoksi. Hydraulisylintereihin vaihdettiin uudet tiivisteet öljyvuotojen eliminoimiseksi. Muilta osin hydrauliikka oli toimiva.
Kaivinkoneen moottori, Fordin kuusisylinterinen Trader-diesel ei puolestaan vaatinut muuta kuin uudet suuttimien kärjet. Moottori toimi hyvin, ja Sivula arvelee, ettei moottoria ole koskaan avattu.
Seuraavaksi käytiin koneen ruostuneen pinnan kimppuun. Jotta kaikki ruoste saatiin poistettua, kone hiekkapuhallettiin kauttaaltaan puhtaalle peltipinnalle. Hiekkapuhalluksen jälkeen kone puhdistettiin paineilmalla.
Koneen pintaan levitettiin kaksikomponenttinen epoksipohjamaali, ja pintaväriksi myös kaksikomponenttinen maali. Lisäksi teippifirmassa Sivula teetti uudet tarrat vanhojen mallien mukaan. Ohjaamon sisäpuoli rakennettiin kokonaan uusiksi.
Lue Koneviestin nettisivuilta, mitä muutoksia ohjaamossa tehtiin, ja miten jarruja muunnettiin!
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
