Pohjoisen autoilijat ovat ottaneet Porokellon omakseen, kolarit vähenivät

Porot jolkottelivat Pohjoispuolentiellä Simossa syyskuun lopulla. Andreas Hartikainen Hinaus-­Hartikaiselta antoi varoituksen Porokello-sovelluksella. Kuva: Pekka Fali

Hyvä keksintö on yksinkertainen ja saa pohtimaan, miksei sitä ole keksitty aikaisemmin.

Mobiilisovellus Porokello on yksi niistä.

”"Näet poron, painat nappia, jatkat matkaa", Hinaus-­Hartikaisen työntekijä Andreas Hartikainen kuvailee.

Tuhat poronhoitoalueella liikkuvaa ammattiautoilijaa on nyt saanut puhelimen, jolla voi varoittaa tiellä liikkuvista poroista muita tienkäyttäjiä.

Syyskuun puolivälistä alkaen Porokello-sovelluksen on voinut kuka tahansa ladata älypuhelimeen ilmaiseksi Google Playsta ja App Storesta. Varoitukset saa myös navigaattoriin.

Sovelluksen ladanneet saavat siis poronhoitoalueella ajaessaan hälytyksen, kun tiellä on tunnin sisällä havaittu poroja.

"Vuonna 2016 sattui 800 poro­kolaria vähemmän kuin 2015", Porokello-hankkeen projektipäällikkö Maria Timo-­Huhtala kertoo.

Porokello on ollut ammattiautoilijoilla käytössä jo kesäkuusta 2016 alkaen.

Ammattiautoilijoille tämän vuoden tammikuussa teete­tyssä kyselyssä 63 prosenttia vastanneista kertoi, että on välttänyt porokolarin sovelluksen ansiosta.

Kysely lähetettiin 820 autoilijalle ja siihen vastasi 311 autoilijaa.

Timo-Huhtalan mukaan kyselyn tulos tukee hyvin olettamusta, että sovelluksella on ollut vaikutus porokolareiden vähentymiseen.

Porokolareita on tavallisesti ajettu noin 4 000 vuodessa.

"Tavoitteena on puolittaa porokolarit vuoteen 2020 mennessä", hän toteaa.

Porokolarikin saa pahaa jälkeä, vaikka eläin on huomattavasti pienempi kuin hirvi.

Jos poro tulee eteen, eikä auto ehdi väistää, jäähdyttimet menevät yleensä rikki. Jos taas autoilija onnistuu väistämään poron, poro säilyy hengissä, mutta auto ajaa usein ojaan.

"Moni mieltää, että poro vain oleilee tiellä, mutta se voi juosta eteen kuin hirvi konsanaan", Hartikainen muistuttaa.

Hinausautoja porokolarit työllistävät eniten syksyllä porojen kiima-aikana sekä talvisin, kun teitä suolataan. Porot hakeutuvat silloin nuolemaan tien pintaa.

Ammattiautoilijoita kulkee liikenteessä viikon jokaisena päivänä ja kaikkina vuorokauden aikoina. Varsinkin rekat suosivat tosin pääteitä.

Hartikaisen mielestä hiljaisilla tieosuuksilla, kuten neli- ja viisinumeroisilla teillä, hälytys voisi olla voimassa pidempään kuin tunnin.

Timo-Huhtala ei tyrmää ajatusta.

"On tullut kommentteja, että vilkkailla teillä hälytysaika voisi olla lyhyempi kuin tunnin. Jatkossa hälytys voisi olla isoilla teillä esimerkiksi puoli tuntia ja pikkuteillä kaksi tuntia", hän sanoo.

Porokello-sovelluksen on kehittänyt kemijärveläisyritys Paikkatieto Online, joka esitteli idean Paliskuntain yhdistykselle ja Lapin elykeskukselle vuonna 2011.

Vuosina 2013–2015 poro­varoittamista mobiilisovelluksella kokeiltiin kahdella tienosuudella 25 ammattikuljettajan voimin.

VTT teki tutkimuksen kokeilusta ja tulokset olivat niin hyviä, että kokeilua laajennettiin koko poronhoitoalueelle.

Tavalliset autoilijat eivät voi itse lähettää hälytyksiä, he vain vastaanottavat niitä.

"Toistaiseksi ei ole suunnitelmissa avata varoittamisen mahdollisuutta kaikille tienkäyttäjille, vaan ammatti­autoilijat tuottavat varoitukset ainakin lähitulevaisuudessa", Timo-Huhtala toteaa.

"Ammattilautoilijat ovat saaneet porovaroittamiseen tarkoitetun puhelimen, joka on asennettuna helposti käden ulottuville. Varoittamisesta on haluttu tehdä mahdollisimman laadukasta ja turvallista."

Hartikaisen mielestä on hyvä, että hälytyksiä voivat lähettää vain ammattiautoilijat. Muuten olisi mahdollista, että jotkut autoilijat alkaisivat lähettää vääriä hälytyksiä.

Porokello-hankkeella on kaksivuotinen, 620 000 euron rahoitus. Hanketta on ollut toteuttamassa muun muassa Liikenne- virasto, Lapin elykeskus, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, V-Traffic, DNA Oyj ja Millimallie Oy.

Projektipäällikkö Maria Timo-Huhtala toivoo, että hanke saa jatkoa.