Ennen kuljetusvälineen hankintaa kannattaa tehdä ennakkokysely verottajalle ja perustella käyttö mahdollisimman tarkasti, oli kyseessä sitten traktori tai mönkijä.
Koneviesti: Mitä hankkisi pienen metsätilan kuljetuskalustoksi: Mönkijä vai traktori?
Viimeisten vuosien aikana ovat traktorimönkijät saaneet kohtuuhintaisina suurta suosiota – mutta onko niistä perinteisen maataloustraktorin korvaajaksi metsäkuljetuksissa?
Traktorimönkijä on näppärä pikkukuljetusten apulainen, etenkin valmiilla tiepohjilla. Maastossa sitten vetokyky kuorman osalta heikkenee sitä mukaan kun maasto vaikeutuu.Alkusysäyksen pohdinnalle mönkijästä traktorin korvikkeena antoi markkinoiden edullisin traktoriksi rekisteröitävän mönkijän, eli Linhai 300 T3B:n, esittely KV:n numerossa 15/2017. Mönkijän alle 4 000 euron hinta on jo lähellä edullisimpia ohjaamollisia käytettyjä traktoreita – hytittömiä saa vaikka kaksi samalla rahalla. Jos jätetään tarkastelusta pois raskaammat puunkuljetustehtävät, ollaan lähtötilanteessa samalla viivalla.
Monilla metsätiloilla on hoitotoimenpiteiden ja polttopuiden kuljetuksessa sarkaa kevyemmälle varustellulle. Jos vaatimuslistalla on puiden kuljetus metsäperävaunulla, molempien vaihtoehtojen koko ja sen myötä hinta nousee ja vähäinenkin taloudellinen pohja hankinnalta katoaa.
Jos taas vaikkapa perintönä on jo olemassa vanhempi traktori, sen hyödyntäminen on yleensä taloudellisesti järkevää – varsinkin kun markkinoille on tullut kevyitä, 4–5 tonnin kantavuuden metsäperävaunupaketteja, joiden vetäminen onnistuu myös pienemmillä takavetotraktoreilla.
Metsätilan verotus on usein ollut vaikuttimena siihen, millaista kalustoa tiloille hankitaan. Selkeästi metsäkäyttöön tarkoitetut laitteet ovat olleet verovähennyksen antaviin poistoihin kelpaavia. Mutta viime vuosina on verottaja ottanut kannan, että metsätilan traktori tai traktorimönkijä eivät ole suoraan poistokelpoisia, vaan niiden käytöstä voi tehdä vuotuisen käyttötunteihin perustuvan vähennyksen. Tällä ilmeisesti halutaan vähentää laitteiden hyödyntämistä muussa kuin suoraan metsänomistukseen liittyvässä toiminnassa. Tosin, jos metsätila ei ole vakituiseen asuttu ja se toimii metsänomistajan tukikohtana, on yksityistalouden ja metsäyrittäjyyden raja erittäin häilyvä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
