BYD ja muut kiinalaiset autoyhtiöt hamuavat Eurooppaa − asiantuntija arvioi, mikä voi olla niille suurin haaste

BYD on suunnitellut kaksinkertaistavansa myyntiverkostonsa Euroopassa tämän vuoden aikana. LEHTIKUVA / Eeva-Maria Brotherus.  

Globaalin autoalan viime vuosien eniten huomiota herättänyt nousija on kiinalaisvalmistaja BYD, joka huristeli viime vuonna yhdysvaltalaisen Teslan ohi maailman suurimmaksi sähköautojen valmistajaksi.

Leijonanosa yhtiön myynnistä on sen valtavilla kotimarkkinoilla Kiinassa, mutta valmistaja on alkanut vallata elintilaa myös Euroopassa, jossa samaan aikaan Tesla on ollut vastatuulessa.

Helsingin Sanomien haastattelussa joulukuussa BYD:n varatoimitusjohtaja Stella Li kertoi yhtiön tavoitteeksi, että se olisi kahden vuoden päästä yksi Suomen automarkkinoiden "pääpelureista".

Siihen on vielä matkaa, sillä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan uusien henkilöautojen ensirekisteröinneistä vain 1,9 prosenttia oli BYD:n malleja joulukuussa.

”Jos tähdet ovat suotuisassa asennossa, niin voi olla, mutta kyllähän se kuulostaa hyvin tavoitteelliselta, muotoillaan näin”, sanoo BYD:n tavoitteesta STT:lle Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

BYD:n uusien autojen myynti jätti viime vuonna varjoonsa Teslan Euroopan kahdessa tärkeimmässä automarkkinassa, Saksassa ja Britanniassa. BYD:n Seal U oli Euroopan viiden myydyimmän automallin joukossa, kun yhteen laskettiin sekä ladattava hybridi että täyssähköinen versio.

BYD:n vahvuuksiksi alalla Kallio laskee valtavat kotimarkkinat Kiinassa ja sen, että yhtiö valmistaa itse akkunsa, mikä on autoalalla edelleen melko harvinaista.

”BYD:lle valmistuu tänä vuonna oma tehdaskin Unkariin, joten EU-komission tasoitustullitkaan eivät sitä pian enää haittaa”, hän lisää.

BYD on suunnitellut kaksinkertaistavansa myyntiverkostonsa Euroopassa tämän vuoden aikana. Unkarin-hankkeen lisäksi yhtiö on perustamassa tehdasta myös Turkkiin sekä mahdollisesti Espanjaan, kertoi uutistoimisto Reuters marraskuussa.

BYD:n räjähdysmäinen kasvu on herättänyt myös soraääniä, jotka ovat kyseenalaistaneet sitä, kuinka terveelle pohjalle yhtiön kasvu on rakennettu. Hongkongilaisen tilinpitoyrityksen GMT Researchin mukaan BYD:n koko tuotantoketjun kerryttämä kokonaisvelka on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin velka, josta yhtiö julkisesti raportoi.

Kiinan toisen suuren autovalmistajan Great Wall Motorin hallituksen puheenjohtaja Wei Jianjun varoitti viime vuonna, että Kiinan autoalalla on oma vastineensa Evergrandelle, velkakriisiin ajautuneelle kiinteistöyhtiölle.

Wei ei nimennyt yhtiötä, mutta kommentin tulkittiin viittaavan BYD:hen, joka on kiistänyt vihjailut. Viime vuonna BYD joutui hidastamaan tuotantoaan Kiinan-tehtaillaan myymättömän inventaarion kasvaessa, kertoi uutistoimisto Reuters lähteidensä pohjalta.

BYD:n Suomen-viestinnästä ei vastattu STT:n kommenttipyyntöön.

BYD:n ja muiden kiinalaisvalmistajien suurimpana haasteena Euroopan valloituksessa saattaa silti olla kuljettajien mielikuviin murtautuminen.

”Autobrändithän ovat äärimmäisen tärkeitä tuotemerkkejä siinä mielessä, että ihmiset samaistuvat niihin enemmän kuin joihinkin muihin yhtä kuuluisiin tuotemerkkeihin”, kertoo Kallio.

Kallion mukaan kuljettajille syntyy usein joukkuehenkeä ja brändiuskollisuutta valmistajaa kohtaan, mikä tekee uuden tekijän murtautumisesta markkinoille vaikeaa.

”Kun tulet markkinoille, joilla on kymmeniä maailman tunnetuimpia tuotemerkkejä, joihin liittyy tällaista identifikaatiota, ja tulet brändillä, josta suuri yleisö ei ole koskaan kuullutkaan, niin onhan se massiivinen underdog-tilanne.”

Suomalaisilla on mielissään vahvat kulttuuriset mielikuvat siitä, millainen on stereotyyppinen "audimies" tai "bemarimies", mutta kukaan ei vielä tiedä sitä, millainen ihminen on "bydimies".

”Brändi on tässä vaiheessa vielä hakusessa. Mielikuvat, ovat ne sitten positiivisia tai negatiivisia, ovat tärkeitä brändin rakentamisessa”, Kallio sanoo.

Kallion mukaan kiinalaisten autojen laatu kestää jo hyvin vertailun eurooppalaisiin tai vaikkapa korealaisiin autoihin. Kiinalaiset ovat hänen mukaansa jopa muita edellä muun muassa käyttöliittymissä, mutta ajotuntuman suhteen muut maat ovat yhä edellä.

Vaikka talouskasvu antaa Suomessa odottaa itseään, automarkkinoiden sähköistyminen etenee silti Kallion mukaan eurooppalaisittain hyvään tahtiin.

”Sähköistyminen etenee Suomessa ihan mukavasti, ollaan kuitenkin EU-alueen kärkitasoa. Nyt mentiin itse asiassa Ruotsin ohi uusien sähköautojen suhteellisessa osuudessa. Toki Ruotsissa markkina on neljä kertaa suurempi”, Kallio sanoo.

Viime vuonna jo hieman yli puolet Suomeen käytettyinä ja uusina tuoduista autoista oli täyssähköautoja. Uusina ostetuista täyssähköautoja on yli kolmannes.

”Eli kyllä se kertoo, että Suomen markkina on kiinnostava sähköautovalmistajille.”

Koko Euroopassa viime vuonna rekisteröidyistä uusista autoista tammikuusta marraskuuhun hieman yli neljännes oli joko täyssähköisiä tai ladattavia hybridejä. Suomessa vastaava luku oli 58 prosenttia, Autotuojat ja -teollisuus ry:n Kallio kertoo.