Sahat vaativat suurempia rekkoja
Ville Kopran mukaan nykykalustolla voisi ajaa 72 tonnin kuormilla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto”Sahauksessa työn tuottavuus on nelinkertaistunut 90-luvun jälkeen. Sieltä on vaikea enää tehokkuutta lisätä. Kuljetuskustannuksista säästöjä on mahdollista saada”, sanoi toimitusjohtaja Ville Kopra Versowood Groupista Metsäteollisuuden järjestämässä logistiikkaseminaarissa viime viikolla.
Kopran mukaan tukin kaukokuljetus maksaa keskimäärin 5,5 euroa kuutiolta. Sahatavaran kuljetus kotimaassa maksaa suunnilleen saman. Ulkomaille kuljetuskustannukset ovat moninkertaiset.
Koska sahojen katteet ovat pienet, säästöjä on yritettävä hakea kaikkialta.
”Kaksi kolmasosaa sahoista on huonossa hapessa. Voi olla, että syksyn ja talven aikana nähdään tuotannon rajoituksia ja jopa konkursseja.”
Suomen pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuu sahoille kilpailuhaittaa. Omalta osaltaan se myös pakottaa sahaamaan bulkkia.
”Täältä käsin on vaikea vastata saksalaisen asiakkaan nopeaan erikoissahatavaratilaukseen. Sitä ei saa millään perille parissa päivässä.”
Koska marginaali on kapea, kuljetuskustannusten nousulla on suuri merkitys kannattavuuteen. Kopra heittää esimerkiksi erään kuljetusyrittäjän kanssa tehdyt laskelmat, jotka osoittavat kustannusten nousseen 1,5 vuodessa 11,5 prosenttia. Se on liikaa.
”Tähän liittyy se, että VR on pelannut itsensä ulos kuljetuksista. Sieltä ei saa aina edes tarjouksia ja jos saa, ehdot on tehty mahdottomiksi.”
VR puolustautuu toteamalla, etteivät muutaman vaunun tilaukset kannata.
”Minulle tekee pahaa katsoa, kun tukkirekkaa ei voi painorajan takia lastata täyteen. Myös hakerekkoja ajetaan vajaasti lastattuina”, sanoo Kopra.
Sahat toivovat autojen massan kasvattamista 80 tonniin. Kopra arvelee, että nykykalustolla painoa voisi olla 72 tonnia.
Sen ei pitäisi olla mahdotonta, sillä Ruotsissa on kokeiltu jopa 90 tonnin, kaivoskuljetuksissa jopa 130 tonnin kuljetuksia.
Kopra on toiveikas autojen painorajoitusten muuttamisesta. Hän vaatii, että samalla tarkastellaan autojen ulkomittoja.
”Pelkkä massan kasvattaminen ei riitä. Kaikki eivät kuljeta kiviä.”
Autojen koon kasvattaminen on tarpeen etenkin bioenergian kuljetuksissa. Autoja voisi siksi kasvattaa kaikkiin suuntiin.
”Autojen korkeuden voisi nostaa 4,2 metristä 4,4 metriin. Nykyinen 2,55 metrin leveys on kansallisen hölmöilyn tulosta. Sen voisi aivan hyvin palauttaa 2,6 metriin.”
Täyteen lastaamalla kuljetuskustannuksista voi nipistää jopa viidenneksen pois.
Kopra torjuu jyrkästi puheet siitä, että autojen koon ja massan lisäys sidottaisiin veronkiristyksiin.
Kustannussäästöjä syntyisi myös meno-paluukuljetuksia tehostamalla. Se taas edellyttäisi yritysten yhteistyötä.
Kopran toivomuslistaan kuuluu ulkomaisille kuljetuksille asetettavat maksut. Niiden tuotto voitaisiin käyttää tiestön ylläpitoon.
Tiestön kunto huolettaa sahoja, ja syystä. Jo nyt ainakin hakerekoilla on vaikeuksia päästä kohteille ja ne joutuvat usein ajamaan pitempiä kiertoteitä.
Siksi yksityisteiden avustuksen leikkaaminen hirvittää puuhuollosta vastaavia. Jos rahoitusta ei saada pidettyä vähintään ennallaan, edessä on tiestön rapautuminen.
Kuljetustukia Kopra ei kaipaa. ”Niitä on käytetty väärin. Parempi kun otetaan tuet pois, silloin tilanne on sama kaikille.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
