Kesän aikana ajetaan eniten kolareita

Kesällä sattuu paljon peräänajoja ja tieltä suistumisia. Pelastushenkilöstö selvitti kesäkuussa kolarin jälkiä Lapinjärven tienoilla valtatiellä 6. 

Kesällä sattuu paljon peräänajoja ja tieltä suistumisia. Pelastushenkilöstö selvitti kesäkuussa kolarin jälkiä Lapinjärven tienoilla valtatiellä 6. 

Lähes puolet liikennevahingoista sattuu pysäköintialueilla. 

Auton kolhiintuminen on tavallista yleisempää kesäisin. Syitä voi etsiä nopeuksien kasvusta ja luottamuksesta tien pitävyyteen. Eniten kolareita sattuu kuitenkin parkkipaikoilla.

Monien oletus on, että huono näkyvyys ja liukkaat tiet tekisivät talviajosta kesäajoa vaarallisempaa.

Totuus on kuitenkin toinen, sillä Liikenneturvan tilastojen valossa onnettomuuksia sattuu Suomessa kesäisin jopa enemmän kuin talvella. Eritoten kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrät tapaavat huipentua kesäkuukausina.

"Kolarit tuntuvat olevan vakavampia kesäisin, kun ajonopeudet ja luotto tien pitävyyteen kasvavat. Erityisesti peräänajoja nähdään eniten kesäkuukausina ja koska edellä oleva auto ei voi lähteä törmäyksen voimasta luistamaan, ovat iskut voimakkaampia ja jälki sen mukaista", Vantaan Autoklinikalla korjaustyön laadunvalvonnasta vastaava Tapio Ikävalko selittää.

Liikennevakuutuksien vuonna 2015 korvaamista vahingoista kuivalla ja paljaalla kelillä tapahtui 61 prosenttia ja märällä kelillä 16 prosenttia. Toisin kuin voisi luulla, lumisella tai jäisellä kelillä sattui vain vajaa neljännes onnettomuuksista.

Poikkeuksena ovat neliveto­autot. Tuoreiden ruotsalaistutkimusten mukaan niiden riski talvionnettomuuksiin on tavallisia autoja suurempi. Se johtuu kuskien virheellisestä turvallisuudentunteesta.

Pidon rajat tulevat silti nelivedollakin vastaan, eivätkä ne jarrutettaessa pysähdy tavallisia autoja nopeammin.

Suurten ajonopeuksien lisäksi kesäkolarien takaa voi usein löytyä lämmön ja pitkien ajomatkojen aiheuttamaa uupumusta.

Valoisat kesäyöt houkuttelevat valvomaan pidempään kuin talvella, mutta ihminen tarvitsee kuitenkin kunnon unet ollakseen virkeä.

Kesälomalla puolestaan ahnehditaan usein pitkiä ajo­matkoja ja ajetaan öisin, mikä lisää väsymyksen aiheuttamia riskejä.

Autoliitto muistuttaa, että ajokunnon alenemiseen ei välttämättä tarvita päihteitä, vaan pelkkä väsymys riittää. Tyypillisiä onnettomuuksia väsyneelle kuljettajalle ovat tieltä suistuminen tai törmääminen vastaantulijaan.

”Väsymyksen aiheuttamia huolimattomuusvirheitä sattuu niin maanteillä kuin parkki­paikoilla. Liukkaat kelit tuntuvat pakottavan kuskit valppaammiksi ja kesällä tämä kannustin puuttuu”, Ikävalko arvioi.

Päivistä kolariherkin on perjantai. Sunnuntaina taas ajetaan vähemmän ja silloin sattuu myös vähiten kolareita.

Liikennevakuutuksista korvattiin 94 740 vahinkoa vuonna 2015. Henkilövahinkoja niistä oli 18 834.

Pienillä paikkakunnilla kesäasukkaiden ja turistien mukaantulo vilkastuttaa liikennettä ja lisää kolareita.

Autoja kolhitaan etenkin parkkipaikoilla. Määrällisesti eniten korvattavia vahinkoja syntyy peruutustilanteissa. Niiden osuus lähenteli kolmannesta kaikista vahingoista.

"Moni paikallinen autoilija hämmästyy, kun talviaikaan lähes tyhjät parkkipaikat ovatkin täpötäynnä. Ahtaisiin parkkipaikkoihin tottumattomat kolhivat herkästi autonsa. Myös ulkopaikkakuntalaisia meillä on heinäkuussa tavallista enemmän asiakkaina", Autoklinikka Savonlinnan työnjohtaja Vesa Dillström kertoo.

Muualla kuin pysäköintialueilla tapahtuneissa vahingoissa yleisin vahinkotyyppi on perään­ajo.

Eläimistä vakavimman uhan liikenteelle muodostavat hirvet. Pienempien eläinten osuminen auton keulaan voi johtaa mittavaan vaurioon, mutta henkilövahingoilta useimmiten säästytään.

Keväisin peurakolarit ovat todella yleisiä. Paras keino näiden vaurioiden ennaltaehkäisyyn on ajonopeuden pitäminen maltillisena.

Ruuhkien ja eläinten lisäksi autoilijoita kiusaavat kiven­iskemät.

Niiden riski kasvaa kesänopeuksien sekä sorateillä ajamisen myötä. Sorateihin tottumattomilla vaarana on myös tieltä suistuminen.

Autokorjaajakonkari Dill­ström on ehtinyt nähdä uransa aikana kaikenlaisia vaurioita. Yksittäistapaukset jäävät harvoin työnjohtajan mieleen, mutta yhtä erityistä kesää hän tulee tuskin unohtamaan.

"Vuoden 2010 heinäkuussa iski täysin yllättäen Asta-myrsky, joka aiheutti täällä Savon­linnassa todella mittavat vahingot. Korjasimme vielä joulukuussakin autojen päälle kaatuneiden puiden ja muiden iskujen aiheut­tamia vauriota”", Dillström muistelee.