Villa-alalta avunhuuto – ”Euroopassa viime hetket herätä omavaraisuuteen”

Kotimaisen villalangan puolesta on noussut useita puheenvuoroja viime aikoina. EU:ssa villan arvoketjua on nyt herätty kehittämään voimakkaasti.  Kuva: Rami Marjamäki

Maailmalle suomalaista villaa mummojen neulomana vienyt pöytyäläinen Myssyfarmi ilmoitti helmikuun lopulla loppuunmyynnistä.

Syy toiminnan päättämiseen oli toimitusjohtaja Anna Rauhansuun mukaan se, ettei volyymia saatu lopulta nostettua tarpeeksi suureksi kannattavuuteen. Kun kuluja sopeutettiin, myös myynti tippui.

Tieto Myssyfarmin lopettamisesta on herättänyt paljon surullisia reaktioita muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Somessa on vedottu suomalaisen villan puolesta viime viikkoina muutenkin. Aktiivisia neulojia on muun muassa haastettu valitsemaan kotimaista villalankaa mukaan käsitöihin edes kuviovärin tai yhden pienen työn verran. Kaikella on merkitystä, sillä alan toimijoita on Suomessa niukasti ja ne ovat pieniä.

Sievissä toimiva Isokummun kehräämö on kertonut toimintansa olevan vaakalaudalla ja on avannut osakeannin toiminnan pelastamiseksi. Kehräämön lisäksi tilalla on omia lampaita sekä teurastamo. Alkuperäisrotujen säilyttäminen on tärkeässä roolissa.

Isokummun kehräämön perustaja Satu Kumpulainen on mukana useissa työryhmissä edistämässä villan tuotannon kehittämistä myös Euroopan mittakaavassa.

”Euroopassa on viime hetket herätä omavaraisuuteen villan suhteen. Baltiassa kehräämöt ryskyttävät jo lankaa, jota käytetään esimerkiksi puolustusvoimien tarpeisiin.”

Kumpulainen on ollut perustamassa muun muassa Euroopan villayhdistystä. Lisäksi hän toimii asiantuntijana EU:n villaketjutyöryhmässä.

EU:sta hänellä on toiveikkaita terveisiä. Villa on saatu mukaan biotalouden strategiaan, mikä mahdollistaa cap-tuen maksamisen villan tuotannolle. Maataloustukia villalle ei voida maksaa, sillä sitä ei ole luokiteltu maataloustuotteeksi EU:n perustamisen yhteydessä.

”Tämä antaa jopa isommat tukimahdollisuudet tulevaisuudessa”, Kumpulainen iloitsee.

Alkuperäisten lammasrotujen säilyttämine on Satu Kumpulaiselle tärkeää.  Kuva: Johannes Tervo

”Euroopassa on huomattu, miten alas oma tekstiiliteollisuus on ajettu. Asiaan on herätty isosti ja arvoketjun eteen työskennellään noin 20 hengen focus-ryhmässä.”

Parhaillaan Kumpulainen on mukana työstämässä isoa Euroopan laajuista Horizon-villahanketta, jonka pilottikohde voi olla mahdollista saada Suomeen. Tukirahaa voisi sen kautta saada jopa miljoonia.

”Nyt pitäisi villakentän toimijoiden Suomessakin aktivoitua ja kerätä voimat yhteen. Minuun saa mielellään olla yhteydessä”, Kumpulainen ohjeistaa.