
Autoalan opiskelija Mico Ståhl unelmoi oman purkamon perustamisesta: ”Siinä pääsisi toteuttamaan itseään”
Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu. Autoalan opiskelija Mico Ståhl on huolissaan siitä, saavatko opiskelijat enää tukea, jos koulunkäynti sakkaa.Valkeakosken ammattiopiston autohuollossa tunnelma on yllättävän rauhallinen siitäkin huolimatta, että isoon halliin on levittäytynyt ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden ajoneuvotekniikan opiskelijat.
Eri ikäisiä autoja lepää nostureiden varassa pitkästi yli toistakymmentä. Jokaisen auton kimpussa ahertaa pieni ryhmä opiskelijoita, kaikki nuoria miehiä.
”Henkka, mitataanko tämä jarrulevy?” varmistaa joku Mercedes-Benz C 350:n viereltä. Meneillään on jarruhuolto. Henkka eli Henri Laitinen on opettaja. Samanlaisia lyhyitä kysymyksiä huikataan ajoittain kaikille kolmelle korjaamossa käyskentelevälle opettajalle.
Julius Jussila ja Mico Ståhl vaihtamassa jarrupaloja mersuun. Opettaja Henri Laitinen neuvoo vieressä. Kuva: Rami MarjamäkiPälkäneeltä kotoisin oleva Mico Ståhl, 16, opiskelee autoalaa ensimmäistä vuottaan. Hän empi hakuvaiheessa auto- ja metallialan väliltä, mutta autot veivät voiton.
”Se on tullut harrastusten kautta, pienestä asti olen ropaillut”, Ståhl kertoo.
Kipinä alaan lähti jo nuorena. Kahdeksan vanhana Ståhl sai tutulta kasan polkupyöriä, jotka nuori miehenalku laittoi kuntoon. Ensimmäisen polttomoottorivehkeen Ståhl korjasi 12-vuotiaana.
”Meillä oli kyläkauppa, ja sen työntekijänä oli nuori teinipoika, joka rakenteli autoja. Häneltä sain tallin nurkalta skootterin, ja se tuli sitten pisteltyä kuntoon”, Ståhl muistelee.
Remonttiapuna ja osaltaan myös kimmokkeena alalle ovat olleet Youtube-videot, joilla rakennetaan mopoja ja muita menopelejä.
Autojen tekniikan kehittyminen ei Ståhlia haittaa, vaikka vanhemmat autot onkin helpompi korjata.
”On hauskaa oppia uutta.”
Mukavinta opinnoissa on rakentaminen, ja se kun pääsee tekemään jotain uutta. Tuoreimpana esimerkkinä on Volvon kytkinremontti.
”Se oli yllättävän mielenkiintoinen.”
”Täällä menee tosi hyvin, isossakin luokassa pärjää. Opetus on hyvää ja opettajat ovat mukavia.”
Ammattikoulutukseen tehdyt leikkaukset eivät varsinaisesti näy Ståhlin arjessa. Hän on kuitenkin huolissaan leikkausten vaikutuksesta tuen saamiseen, jos jollakulla koulunkäynti sakkaa.
”Olen itse ollut aika paljon pienluokalla. Tuen saamista pitäisi vahvistaa.”
Nyt ammattikoulussa aamuisin kouluun herääminen ei haittaa.
”Täällä menee tosi hyvin, isossakin luokassa pärjää. Opetus on hyvää ja opettajat ovat mukavia”, Ståhl kehuu ja virnistää samalla ohi kulkevalle Laitiselle.
Vastapainona jaksaa opiskella perusaineita, kuten matematiikkaa ja englantia.
Opettaja Martti Lehmusvaara ja huoltoneuvoja Juha Seppänen seuraavat Viljam Ahon ja Tuukka Talvion työskentelyä Seatin jakohihnan vaihdossa. Kuva: Rami Marjamäki”Me täällä autopuolella voidaan ihan hyvin, ollaan hyvissä käsissä”, sanoo Ståhl, kun kysytään amisten syvenevistä ongelmista, joita esimerkiksi OAJ on tuonut esiin.
Ståhlin mielestä ongelmia voisi välttää sillä, jos jokainen tietäisi itseään kiinnostavan aiheen opiskella.
Hänen mielestään yläkoulussa pitäisi esitellä ammattikouluja ja lukioita enemmän.
”Jokainen voisi löytää sen oman mielenkiinnonkohteen helpommin, ja olisi heillekin mukavampaa tulla kouluun.”
Ståhlilla on jo nyt melko selvät sävelet, mitä hän aikoo valmistumisen jälkeen.
”Johonkin merkkikorjaamoon tai sitten yrittäjäksi.”
Ståhl arvelee, että työllistyminen on melko helppoa hänen alallaan. Tutuilla vastavalmistuneilla on jo työpaikat, ja yksi lähti töihin oppisopimuksella.
Haaveissa on oma purkamo.
”Siinä pääsisi toteuttamaan itseään. Saisi katsella omaa valtakuntaa, kun piha on täynnä autoja.”
Ennen työuralle astumista nuorella miehellä on edessään ajokortin ja oman auton hankinta.
Ajokorttia silmällä pitäen ostettu Renault Clio on Ståhlin mukaan ”satasen pommi”, joten pohdinnassa on sen laittaminen paaliin. Kiikarissa ja mietinnässä on Honda Accord.
Tulevaa ajokorttia saattaa koristaa toinenkin kirjain, sillä Ståhlilla on suunnitelmissa myös moottoripyöräharrastus. Ensimmäiseksi pyöräkseen hän kaavailee 550-kuutioista Yamaha Viragoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








