Korona vaihtoi syksyiset rengasratsiat valistukseen
Aiempien rengasratsioiden tulosten mukaan joka kymmenes ajaa huonoilla renkailla.
Renkaiden kunnon merkitys korostuu syksyllä, kun ajokelit huononevat. Kuva: Sanne KatainenSyksyiset rengasratsiat vaihtuvat tänä vuonna koronan takia valistustyöhön. Poliisi valvoo silti kampanjan aikana renkaiden kuntoa tehostetusti.
”Autoilijat ovat tottuneet syyskuussa siihen, että poliisi ohjaa heidät tieltä sivuun ja valkohaalariset rengasalan ammattilaiset tarkastavat auton renkaiden kunnon”, kertoo puheenjohtaja Jarmo Nuora Autonrengasliitosta.
Nuoran mukaan vuonna 1997 alkanut Rengasratsian valistustyö on parantanut renkaiden kuntoa. Silti rengastiedolle on edelleen suuri tarve.
”Huonoilla renkailla ajavat eivät tiedä omien renkaidensa puutteita”, Nuora toteaa.
Rengasratsioissa ovat olleet Autorengasliiton lisäksi mukana poliisi ja Liikenneturva.
Poliisin pysäyttämät autoilijat on ohjattu Rengasratsian tutkimuspisteelle, missä renkaiden kunto on tarkastettu. Samalla autoilijoille on jaettu tietoa renkaiden vaikutuksesta ajoturvallisuuteen.
Tänä vuonna Rengasratsioiden toteutus on tavanomaisesta poikkeava. Siihen on syynä koronan toinen aalto.
”Koronaviruksen uusi aalto uhkaa nostaa päätään. Sen ehkäiseminen vaatii liikenteestä tuttuja turvavälejä ihmisten kesken. Totesimmekin vastuullisimmaksi ratkaisuksi sen, että tänä vuonna tien päällä pysäytysten avulla tehtävä tutkimustyö korvataan rengastiedon jakamisella.”
Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen on huomannut, että huonokuntoiset renkaat kulkevat tavallisesti käsi kädessä ajoneuvon muiden turvallisuuspuutteiden kanssa.
Tieliikennelain mukaan henkilö- ja pakettiauton renkaiden pääurien on oltava vähintään 1,6 millimetriä syvät, mutta sadekelillä jo alle 4 millimetrin urat heikentävät auton ajo-ominaisuuksia merkittävästi.
”Haluamme neuvoa, joten pienestä huomaamattomuudesta voi selvitä huomautuksella. Jos sen sijaan useampi rengas on selvästi alle lain mukaisen minimin, kyllä siitä silloin muistetaan liikennevirhemaksulla”, Ihalainen sanoo.
Poliisi näkee työssään myös sen, mihin huonokuntoiset renkaat pahimmillaan johtavat. Vuodesta 2000 lähtien joka vuosi noin 29 kuolonkolarissa kolarin aiheuttajalla on ollut autossaan huonokuntoiset renkaat.
”Kun syksyn sadekelit lähestyvät, renkaiden pito nousee entistä suurempaan arvoon. Se pätee niin moottori- ja maantienopeuksiin kuin kaupunkiajoonkin, missä auto on saatava pysähtymään nopeasti”, Ihalainen sanoo.
Pääasiassa suomalaiset saavat rengashuollosta puhtaat paperit. Rengasratsian aikana huonokuntoisilla renkailla ajavien osuus on laskenut noin 10 prosentin tuntumaan.
Kääntöpuolena on tosin huomattava, että osuus merkitsee noin 314 000 ajoneuvoa, joiden renkaat ovat huonossa kunnossa.
”Olemme iloisia, että valistustyön ansiosta osuus on jatkuvasti pienentynyt. Silti rengastiedolle on edelleen suuri tarve. Huonokuntoisilla renkailla ajavista kolme neljästä ei tiedä, missä kunnossa omat renkaat ovat”, Nuora muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
