Kesäilta ja kova nopeus kohtalokasta nuorukaisille
Liikenneopettaja Ilkka Rauniala auttaa autokoulun syventävän vaiheen oppilaan Clara Bourgeot’n ulos katolleen käännetystä Volvosta. Kokemuksen jälkeen turvavyön käyttö tuskin unohtuu. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoPORVOO (MT)
”Liukas keli ei ole koskaan syypää ulosajoihin, vaan liian suuri tilannenopeus”, liikenneopettaja Ilkka Rauniala Autokoulu E. Nygårdista muistuttaa.
Muistutus on suunnattu niin toimittajalle kuin autokoululaisille.
Vaikka lööpit kauhistelevat kelejä, korjattavaa löytyy ratin ja penkin välistä.
Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilastojen mukaan nuorten kuljettajien väestöön suhteutettu kuolemanriski on kaksinkertainen muihin verrattuna.
Liikenneturvan mukaan nuorille on tyypillistä omien ajotaitojen yliarviointi ja tavallista suurempi riskinotto.
Sitä kuvaavat ulosajot, joissa menehtyi viime vuonna kolmannes liikennekuolemien uhreista. Kohtaamisonnettomuuksissa menehtyi neljännes uhreista.
”Vakavissa onnettomuuksissa korostuu riskien kasautuminen. Ajetaan ylinopeutta eikä käytetä turvavöitä”, suunnittelija Petri Jääskeläinen Liikenneturvasta toteaa.
Alkoholin ja autoilun erottaminen toisistaan ei ole iskostunut kaikille nuorille. Rattijuoppouden takia kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa nuorten piikkiin meni noin kolmannes.
Koko ikäryhmää ei pidä syyllistää. Vaikka nuorten kuljettajien kuolemanriski on korkea, valtaosa nuorista ei kuulu siihen ryhmään, jonka ajotyyli on riskihakuinen ja altis onnettomuuksille.
Tilastot antavat myös merkkejä nuorten ajokulttuurin siistiytymisestä.
Nuorten liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Viime vuonna ulosajojen määrä puolittui edellisvuodesta”, Jääskeläinen iloitsee. ”Näyttää siltä, että kaahailu on vähentynyt.”
Jääskeläinen ei osaa sanoa, mistä nuorten parantunut liikennekäyttäytyminen johtuu.
”Nuoriin on vaikutettu muun muassa valvonnalla, valistuksella ja kasvatuksella”, hän luettelee.
Kenties kallis polttoaine ja vaihtoehtoiset harrastukset ovat niin ikään hillinneet reipasta kaasujalkaa.
Neljä syventävän vaiheen eli entisen kakkosvaiheen autokoululaista roikkuu Porvoon radan koulutustilassa katolleen kääntyneen Volvon turvavöissä.
Kokemus jää nuorille mieleen, eikä turvavyön tärkeys kieputuksen jälkeen varmasti unohdu.
”Tilanne oli aika kuumottava. Piti oikein miettiä, miten autosta pääsee pois. Oli kyllä hyvä kokea, miltä turvavöissä roikkuminen tuntuu”, kaksi vuotta sitten kortin ajanut Clara Bourgeot kertoo.
Ulkona liukasradalla kuljettajat testaavat, miten nopeuden muutos vaikuttaa pitoon ja jarrutusmatkaan.
Bourgeot pitää hyvänä asiana, että radalla saa kokeilla rajoja. Sen jälkeen osaa paremmin varautua, miltä tuntuu, jos auton hallinta lähtee käsistä.
Viimeisen kolmen vuoden aikana tieliikenteessä on kuollut keskimäärin 60 ja loukkaantunut 2 600 nuorta vuodessa. Miehiä menehtyneistä oli yli 80 prosenttia.
Kaikista kuolonkolareista kolme neljästä tapahtui taajamien ulkopuolella.
”Maaseudulla nopeudet kasvavat”, Jääskeläinen toteaa.
Sen sijaan loukkaantumisista yli puolet tapahtui kaupungeissa, missä liikennettäkin on enemmän kuin maaseudulla.
Kesä näkyy onnettomuustilastoissa. Vuoden 2010–2012 kuolonkolareista 45 prosenttia sattui kesä–elokuussa.
Viikonloput – etenkin kesälauantait – ovat tilastojen mukaan nuorten onnettomuuksien tyypillistä aikaa.
Kuolonkolareista yli kolmannes tapahtui yöaikaan eli puolenyön ja aamuseitsemän välillä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
