Autot yksilöitä
Riihimäkeläinen sähköasentaja Tero Heinonen on vuosien mittaan tullut tutuksi Volkswageneiden kanssa. Niiden öljynkulutuksessa on ollut selviä eroja.
Saksalaismerkin hyvät ajo-ominaisuudet ja etenkin turbodieseleiden maltillinen polttoaineen kulutus miellyttävät. Kilometrejä kertyy vuodessa reilut 30 000, eli öljyn kulumista täytyy tarkkalla myös huoltojen välillä.
”Ajoin aiemmin vanhemmalla 1.9 TD-Passatilla sekä 1.9 TDI-Golfilla, jotka olivat molemmat 1990-luvun autoja. Niissä en öljyn kulumista pitkänkään ajan kuluessa huomannut”, Heinonen muistelee.
Tilanne kuitenkin muuttui, kun perheeseen saapui 2000-luvun alun VW Bora 1.9 TDI.
”Alkoi tuntua, että öljyä kuluu huomattavasti enemmän. Tarkkailin asiaa, ja kulutus asettui noin kolmeen desiin tuhannella kilometrillä. Moottorissa oli tuolloin pitkän huoltovälin longlife-öljyt.”
”Vaihdoin öljytyypin perinteisempään täyssynteettiseen ja lyhensin vaihtoväliä. Kuinka ollakaan, öljynkulutus puolittui noin 1,5 desiin tuhannella. Onhan sekin tavallaan paljon mutta vielä hyväksyttävän rajoissa”, Heinonen summaa.
Voisiko öljyn kuluminen olla sitten erityisesti uusien, kevyiden longlife-öljyjen ominaisuus? Ei, kertoo erikoisasiantuntija Fredrik Nissfolk Neste Oilista.
”Esimerkiksi kaikkien nykyisten acea-vaatimukset täyttävien moottoriöljylaatujen, mukaan lukien longlife-öljyjen, on täytettävä samat vaatimukset myös haihtuvuuden suhteen.”
”Laboratoriotesteissä öljyä kuormitetaan 250 celsiusasteessa tunnin ajan ja haihtuvuus saa olla enintään 13 prosenttia tilavuudesta. Sanoisin, että kyseessä on ensisijaisesti moottoreiden, ei voiteluöljyjen ominaisuus”, valaisee Nissfolk.
HARRY KUURIO
1990-luvun autoissa en
öljyn kulumista pitkänkään ajan kuluessa huomannut.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
