Uusperheen perinnönjako voi tuntua mutkikkaalta − näin Päivi ja Pekka ratkaisivat asian

Pääsäännön mukaan perinnönjako menee niin, että jos avioparista toinen kuolee, eikä muuta ole sovittu, kuolleen lapset perivät tämän omaisuuden, kun leski on ensin saanut tasinkona puolet yhteen lasketusta omaisuudesta. Kuva: Jussi Vierimaa

Uusperheessä perinnönjakoon liittyvät asiat voivat tuntua mutkikkailta. Jotta ongelmilta voi välttyä, kannattaa asioista sopia hyvissä ajoin.

Pääsäännön mukaan perinnönjako menee niin, että jos avioparista toinen kuolee, eikä muuta ole sovittu, kuolleen lapset perivät tämän omaisuuden, kun leski on ensin saanut tasinkona puolet yhteen lasketusta omaisuudesta.

OP:n verkkosivuilla kirjoitetaan Päivistä ja Pekasta, jotka ovat olleet aiemmin naimissa lastensa vanhempien kanssa. Pekalla ja Päivillä on tehtynä testamentit, avioehto ja edunvalvontavaltakirjat.

Peruslinjoista omaisuuden kohtelussa heidän on ollut helppo löytää yhteisymmärrys. Avioehtokin lähtee siitä, että molempien aiempi omaisuus ei kuulu avio-oikeuden piiriin vaan periytyy Päiviltä Päivin ja Pekalta Pekan lapsille.

Päivi omistaa vanhempiensa alun perin hankkiman kesäpaikan, josta hän on saanut osan lahjoituksena ja lunastanut osan sisaruksiltaan. Hän on käyttänyt paikan kohentamiseen paljon rahaa ja vaivaa. Kuva: Jussi Vierimaa

Päivi omistaa vanhempiensa alun perin hankkiman kesäpaikan, josta hän on saanut osan lahjoituksena ja lunastanut osan sisaruksiltaan. Hän on käyttänyt paikan kohentamiseen paljon rahaa ja vaivaa.

”Testamenttini mukaan perillisteni puolisoilla ei ole avio-oikeutta perintöön. Tämä oli minusta tärkeää”, hän kertoo OP-Pohjolan verkkosivuilla.

Sen sijaan Päivi antaa testamentissaan Pekalle elinikäisen hallintaoikeuden kesäpaikkaan.

”Jos kuolisin lähivuosina, eivät kaksi-kolmikymppiset lapseni haluaisi vielä ryhtyä hoitamaan mökkiasioita. Myöhemmin tilanne voi muuttua. Lisäksi hallintaoikeudesta on hyötyä perintöverotuksessa”, Päivi sanoo.

Molempien testamentin mukaan leski saa halutessaan myös vuokrata asuntoa ja nauttia sen tuotosta tai vaihtaa hissittömän asunnon käytännöllisempään ilman, että perijät voivat vaatia asunnon realisointia. Kuva: Mikko Soini

Yhteiseen asuntoonsa he suhtautuvat toisin kuin muuhun omaisuuteen. Avioliitto takaa leskelle oikeuden jäädä asumaan nykyiseen kotiin, mutta testamentilla he ovat halunneet vielä laajentaa tätä oikeutta.

Molempien testamentin mukaan leski saa halutessaan myös vuokrata asuntoa ja nauttia sen tuotosta tai vaihtaa hissittömän asunnon käytännöllisempään ilman, että perijät voivat vaatia asunnon realisointia.

”Tämä kohta on juristin muotoilema. Hän osasi ottaa esiin myös sellaisia yksityiskohtia, joita emme muuten olisi osanneet ajatella”, Päivi ja Pekka kuvailevat.