Avioliittoon mentäessä kehutaan kumppania kilvan, mutta miksi puolet liitoista silti päättyy eroon? Hankalina aikoina parisuhteen tulevaisuuden ratkaisee yksi asia
Loppujen lopuksi naimisiinmeno ja parisuhde eivät ole sydämenasioita. Kaikkein tärkeimmän voi tiivistää yhteen sanaan, kirjoittaa kolumnissaan Salla Autere.Jumalan kasvojen edessä ja näiden todistajien läsnä ollessa, kysyn sinulta XX, tahdotko ottaa NN:n puolisoksesi ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?
Kaksi onnellista ja jännittynyttä katsoo toisiaan silmiin ja vastaa: Tahdon.
Oletko sinä tahtonut aikoinaan? Tahdotko yhä? Muistat varmaan, kuinka jännittävä hetki se oli. Siinä tietää olevansa ison asian äärellä. Isoimman ja maailman tärkeimmän asian äärelle. Nimittäin rakkauden.
Me papit kohtaamme vuosittain monia pareja, jotka ovat parhaassa rakkauden huumassa ja onnellisena suunnittelevat häitään.
Koska hääpäivä on niin tärkeä päivä, mekin haluamme tehdä parhaamme ja haastattelemme paria huolellisesti, jotta osaamme rakentaa juhlasta ja puheesta juuri heidän näköisensä.
Parit mielellään kertovat ensikohtaamisestaan ja siitä, kuinka heidän arvomaailmansa on yhteinen, haaveet samanlaisia ja kuinka he tasapainottavat toisiaan ja ovat toisilleen tuki ja turva.
On aina ihana kuunnella, kun rakastuneet aivan kilpaa kehuvat toisiaan ja liikutuksen kyyneleet nousevat heillä silmiin, vaikka hääpäivä ei ole lähelläkään.
Mutta kelataanpa siitä hetkestä muutama vuosi eteenpäin.
Keskimäärin puolet solmituista avioliitoista päätyy Suomessa eroon.
Uskottomuus, toisenlaiset tulevaisuuden suunnitelmat, erilleen kasvaminen, läheisyyden puute – siinä niitä perinteisiä eron syitä. Ja kaikki ovat aivan päteviä syitä.
Jos on aidosti onneton toisen kanssa, on parempi olla erillään, mutta onko kaikki kivet käännetty, ennen kuin eropaperit laitetaan vetämään? Mihin katosi toisen kunnioitus, yhteiset suunnitelmat ja se, että laittaa toisen muiden edelle?
Unohtuiko tahtoa rakastaa?
”Parisuhteen ylläpito on tahdon asia. Se ei ole sydämenasia, vaan järjestä lähtevää.”
Kirkossa hääparilta ei kysytä, että vannotko rakastavasi ikuisesti. Sellaista ei voi luvata.
Siksi alttarilla kysytäänkin, tahdotko rakastaa, kun on vaikeaa. Tahdotko yrittää löytää rakkauden uudelleen sinäkin hetkenä, kun et oikeasti rakasta? Tahdotko?
Yksi suurimmista asioista häiden kynnyksellä on juuri tahtominen. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, pappi ei tätä kysymystä alttarilla huvin vuoksi kysy.
Naimisiinmeno ja parisuhteen ylläpitäminen on tahdon asia. Ja tahtominen ei ole sydämenasia, vaan pikemmin jotain järjestä lähtevää. Hankalina päivinä tuota alttarilla luvattua tahtomista tarvitaan.
Yksikään parisuhde ei toimi ilman, että siihen panostaa. Kun lakkaa tahtomasta, lakkaa myös panostamasta.
Kun ei vietä aikaa yhdessä, rakkaus varmasti hiipuu. Tai kun lakkaa tahtomasta, silmä saattaakin kiinnittyä johonkin uuteen ihmiseen. Kun ei tietoisesti tahdo rakentaa yhteistä tulevaisuutta, saattaakin huomata eksyneensä omille poluilleen.
Sieltäkin on onneksi mahdollisuus löytää vielä yhteen. Kunhan tahtoo.
Kirkon perheneuvonta auttaa satoja pareja vuosittain löytämään yhteisen tahdon uudelleen. Ihan maksutta.
Kirjoittaja on Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









