Eläkeliiton tuore kysely: Yli puolet eläkeläisistä kamppailee toimeentulon kanssa – leikkauspuhe lisää huolta
Julkinen keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta koetaan kyselyn mukaan sekä epäoikeudenmukaisena että loukkaavana.
Eläkeliiton kyselun mukaan mukaan moni leikkausvaatimuksista huolestunut vastaaja kokee kuvaa tuntevansa itsensä “toisen luokan kansalaiseksi” ja “yhteiskunnan taakaksi”. Kuva: Jarkko SirkiäEläkkeiden leikkaamista koskevalla julkisella puheella on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin. Tämä käy ilmi Eläkeliiton helmikuussa 2026 toteuttamassa valtakunnallisessa suurkyselyssä.
Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi toimeentulovaikeuksista. Lähes 15 prosenttia vastanneista kertoo joutuvansa tinkimään päivittäisistä kuten ruoan, lääkkeiden ja asumisen kaltaisista välttämättömyysmenoista.
Noin 42 prosenttia vastanneista kertoo joutuneensa turvautumaan säästöihinsä viimeisen vuoden aikana. Neljänneksellä vastanneista ei kyselyn mukaan ei ole lainkaan säästöjä.
”Ihmisarvon alentumisen kokemus, osattomuus ja poliittisen kuulluksi tulemisen puuttuminen ovat yhteiskunnallinen demokratiakokemuksen haaste.”
Julkinen keskustelu eläkkeiden leikkaamisesta koetaan kyselyn mukaan sekä epäoikeudenmukaisena että loukkaavana.
Jopa 80 prosenttia vastanneista koki että eläkeläisiä kohdellaan huonosti tai on vähätelty poliitikkojen kannanotoissa.
Vastaajista 70 prosenttia koki, että eläkeläisiä kohdellaan huonosti tai on vähätelty tiedotusvälineissä. Huonoa tai vähättelevää kohtelua sosiaalisessa mediassa kertoi kokeneensa 70 prosenttia vastaajista.
Leikkausvaatimuksista huolissaan kertoi olevansa 80 prosenttia vastaajista – kolmannes lähes päivittäin. Eläkeliiton tiedotteen mukaan moni huolestunut vastaaja kokee kuvaa tuntevansa itsensä “toisen luokan kansalaiseksi” ja “yhteiskunnan taakaksi”.
Lisäksi vain 4 prosenttia vastaajista koki että eläkeläisten itsensä tulevan riittävän edustetuiksi eläkejärjestelmää koskevassa julkisessa keskustelussa.
Eläkeliiton mukaan tämä viittaa vahvaan aliedustettuna olemisen kokemukseen ja kokemukseen vaikutusmahdollisuuksien puutteesta.
”Ihmisarvon alentumisen kokemus, osattomuus ja poliittisen kuulluksi tulemisen puuttuminen ovat yhteiskunnallinen demokratiakokemuksen haaste”, Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo sanoo tiedotteessa.
”Vanhusten tilanne Suomessa tällä hetkellä hävettävän huonossa kunnossa. Laitospaikat vähennetty ja mihinkään ei pääse hoitoon. Huonokuntoiset kotona heitteillä, ei paljon auta jos kotihoito käväisee.”
Tuore kysely kumoaa väitteen siitä, että eläkeläiset olisivat jääneet sopeutustoimien ulkopuolelle. Eläkeliiton mukaan vuosien 2024–2026 päätökset ovat kohdistuneet voimakkaasti erityisesti heihin.
Esimerkiksi eläketulon verotusta on kiristetty ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja nostettu sekä lääkkeiden omavastuita ja arvonlisäveroa nostettu. Tuhannet eläkeläiset ovat myös asumistuen ehtojen kiristymisen ja indeksijäädytyksen myötä pudonneet pois asumistuen piiristä.
”Julkisen talouden säästötoimilla on ollut eläkeläisten kannalta vakavia ja ihmisarvoa heikentäviä seurauksia”, Vuorisalo kuvailee.
Kyse ei ole hänen mukaansa ainoastaan koetusta epävarmuudesta, vaan tilanteista, joissa palvelujen riittämättömyys voi uhata terveyttä ja turvallisuutta.
”Vanhusten tilanne Suomessa tällä hetkellä hävettävän huonossa kunnossa. Laitospaikat vähennetty ja mihinkään ei pääse hoitoon. Huonokuntoiset kotona heitteillä, ei paljon auta jos kotihoito käväisee”, hän toteaa tiedotteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
