Iso osa ikääntyneistä elää köyhyysrajalla
Vaikka vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvää, se ei ole sitä läheskään kaikilla.
Pienituloisuuden seurauksena moni säästää esimerkiksi ruoka- ja lääkekuluissa. Kuva: Jaana KankaanpääNoin joka kahdeksas eläkeläinen on pienituloinen. Vaikka vanhuuseläkeläisten taloudellinen hyvinvointi on keskimäärin hyvää, se ei ole sitä läheskään kaikilla.
Taloudellisen huonovointisuuden riskitekijöitä ovat erityisesti heikko terveys ja yksinasuminen.
"55–85-vuotiaista eläkeläisistä 22 prosentilla on pieniä vaikeuksia, seitsemällä prosentilla vaikeuksia ja neljällä prosentilla suuria vaikeuksia kattaa tavanomaisia menoja,” kertoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Ikääntyneiden pienituloisuus on myös sukupuolittunutta. Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan mukaan yli 64-vuotiaista naisista on pienituloisia 118 000 eli noin joka kuudes. Miehistä pienituloisuusrajan alittaa 62 000, mikä on reilu kymmenesosa, Rantala kertoo Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vallin tiedotteessa.
Myös monet erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat elävät köyhyysriskissä.
”Tarvitaan herkkyyttä tunnistaa pieniä hälytysmerkkejä siitä, että köyhyydessä elävä iäkäs tarvitsee apua.”
Eläkeläiset ry:n suunnittelija Eva Rönkön mukaan esimerkiksi maahan muuttaneilla on usein muita lyhyemmät ja katkonaisemmat työurat sekä keskivertoa matalammat palkat, mikä tietää myös pieniä eläkkeitä. Pienituloisuuden seuraukset ovat kuitenkin samanlaisia kuin koko väestössä eli ruuasta, harrastuksista, lääkkeistä ja hoitokustannuksista säästetään.
”Tarvitaan herkkyyttä tunnistaa pieniä hälytysmerkkejä siitä, että köyhyydessä elävä iäkäs tarvitsee apua”, Rönkkö muistuttaa tiedotteessa.
Ikääntyneiden toimeentuloa ja vanhusköyhyyttä lisääviä riskitekijöitä käsiteltiin seminaarissa Jyväskylässä viime viikolla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
