Valtakunnalliset maaseudun tukihenkilöpäivät järjestettiin tänä vuonna Vantaan Tikkurilassa 18. ja 19. päivä. Kuva: Annika Ala-Fossi
Rinnalla kulkija ei jätä maatalousyrittäjää yksin – tukihenkilötoiminta tarjonnut tukea ja toivoa maaseudulla jo 30 vuotta
Viime vuonna lähes 2 000 henkilöä sai apua ja tukea maaseudun tukihenkilöiltä.
Jelppi-ryhmä auttoi tulipalossa vaurioituneen konesuojan raivaamisessa Marjatta Alaraappanan ja Olli Lehtikankaan maitotilalla. Kuvassa sinisessä hupparissa jelppiläinen Urpo Heikkinen. Kuva vuodelta 2025. Kuva: Timo HeikkalaMaaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa matalan kynnyksen maksutonta keskustelutukea maatalousyrittäjille ja maaseudun asukkaille tilanteissa, joissa arki kuormittaa ja oma jaksaminen on koetuksella.
Tukihenkilöverkko täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Mukana on noin 140 tehtäväänsä koulutettua vapaaehtoista, jotka tuntevat maatalouden ja maaseudun arjen erityispiireineen.
Uusmaalainen Eeva Korpivaara on ollut tukihenkilönä viitisen vuotta. ”Minulle suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon säilyminen ovat erittäin tärkeitä asioita. Tukihenkilönä pystyn edes vähän auttamaan niiden parissa työskenteleviä ihmisiä.”
Korpivaara kertoo, että häneen yhteyttä ottaneilla ihmisillä on pääsääntöisesti jaksamiseen liittyviä ongelmia.
Pirkanmaalaisella Ari Klemolalla on takanaan 20 vuotta tukihenkilönä. Hän lähti aikoinaan mukaan toimintaan nähtyään asiasta ilmoituksen Maaseudun Tulevaisuudessa.
Klemola kuvailee itseään ihmiseksi, joka on aina auttanut muita. Takana on maatalousopintoja joka portaalta yliopistoa myöten, joten näkemystä ja kokemusta alasta on kertynyt.
”Minua alkoi kiinnostaa, miten ihmisen mieli toimii. Koulutuksen kautta olen saanut tähän tietotaitoa.”
Kun Klemola aloitti tukihenkilönä, monet yhteydenotot koskivat parisuhteen kriisiä, josta oli seurannut uupumusta ja jaksamattomuutta.
”Ihmiset halusivat keskustella erilaisista vaihtoehdoista, jotta kriisistä pääsee eteenpäin.”
Kaikki keskustelut tukihenkilön kanssa ovat luottamuksellisia ja tukihenkilöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Keskusteluavun lisäksi maaseudun tukihenkilöt tarjoavat maatalousyrittäjille ja maaseudun lapsiperheille lyhytkestoista käytännön apua kotiin elämän erilaisissa solmukohdissa.
Jelppi-ryhmän voi pyytää avuksi esimerkiksi kodintöitä tekemään tai haravoimaan pihaa. Myös maatilan töissä jelppiläiset auttavat, mutta lomittajia he eivät ole.
Tukihenkilö ei ole maatalousneuvoja, pankkivirkailija, terapeutti tai viranomainen. Hän on rinnalla kulkija, joka auttaa ja tukee ihmistä itseään löytämään ratkaisuja, ja hän ohjaa tarvittaessa eteenpäin oman alansa asiantuntijoiden pakeille.
Kaikki keskustelut tukihenkilön kanssa ovat luottamuksellisia ja tukihenkilöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.
Keskustelujen sisältöä tai tuettavan tietoja ei tallenneta mihinkään muuta kuin yleisellä tasolla puheluiden tai tuettavan luokse tehtyjen käyntien määränä, painottaa tukihenkilöverkon suunnittelija Mia Kalpa.
Kalpa on toiminut 30-vuotista taivaltaan juhlivan tukihenkilöverkon suunnittelijana neljä vuotta koordinoiden koko toimintaa.
Hän toivoo, että seuraavien vuosien aikana maaseudun tukihenkilötoiminnan tunnettuus kasvaa nykyisestä niin maatalousyrittäjien, maaseudun asukkaiden kuin heidän verkostojensa keskuudessa.
Tukihenkilöverkoston vahvuus on paitsi tukihenkilöt itse niin organisaation pienuus, joka tekee toiminnasta joustavaa ja ketterää, Kalpa toteaa.
”Ihmiset halusivat keskustella erilaisista vaihtoehdoista, jotta kriisistä pääsee eteenpäin.”
Viime vuonna tukihenkilöt keskustelivat puhelimitse, viestittelivät tai kohtasivat 1 896 apua tarvitsevaa ihmistä.
”Heistä vajaa puolet oli ihmisiä, jotka kääntyivät tukihenkilön puoleen ensimmäisen kerran”, Kalpa kertoo.
Viime vuonna puhelimitse tuetuista ihmisistä oli maatalousyrittäjiä lähes 55 prosenttia. Kun mukaan lasketaan kaikki tukihenkilöiden kanssa keskustelleet, maatalousyrittäjien osuus oli 44 prosenttia.
Jelppi-apua saaneista 93 prosenttia oli maatalousyrittäjiä.
Eniten tuettavat ovat kaivanneet arjen haasteisiin, jaksamiseen ja perhesuhteisiin liittyvissä asioissa, Kalpa kertoo.
Maaseudun tukihenkilöverkko
Aloitti toimintansa vuonna 1996.
Mukana noin 140 koulutettua vapaaehtoista ympäri Suomea.
Matalan kynnyksen maksutonta apua saa puhelimitse, verkossa tai Jelppi-ryhmäläisiltä.
Osa Loma ja Terveys ry:n toimintaa. Loma ja Terveys vastaa tukihenkilöverkon toiminnasta, rahoituksesta ja henkilöstöhallinnosta.
Lisätietoja: https://tukihenkilo.fi/
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
