Aktiivinen kulttuurielämä näyttää liittyvän hitaampaan vanhenemiseen. Kuva: Timo Filpus
Onko tässä uusi ihmelääke ikääntymistä vastaan? Brittitutkimus löysi yllättävän syyn pitkälle elämälle
Liikunnan lisäksi on muitakin tapoja pysyä nuorekkaana.
Kuvat multimediaesityksestä Tartosta vuodelta 2024. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo LundenVanheneminen tai oikeastaan sen viivästäminen on yksi säännöllisesti toistuva aihe lääketieteen uutispalstoilla näinä päivinä.
Tutkimuksissa löydetään yhä uusia tapoja edistää nuorekkuutta. Sehän takaa toimintakyvyn säilymisen ja terveenä pysymisen. Tuorein uutinen kertoo tutkimuksesta, jossa todettiin säännöllisen kulttuurin harrastamisen liittyvän hitaampaan vanhenemiseen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin englantilaista seurantatutkimusta vanhenemisesta, vaikka tutkijat toimivatkin Tokiossa. Kohteena oli lähes 2000 yli 50-vuotiasta.
Usein kulttuuritilaisuuksiin osallistuneet olivat tutkimuksessa fysiologisesti kolme vuotta nuorempia kuin vähän kulttuuria harrastaneet.
Tutkimuksessa kulttuuriharrastuneisuutta arvioitiin käynneillä elokuvissa, teatterissa, konserteissa, oopperassa, museoissa ja taidenäyttelyissä. Vanhenemista mitattiin monella tavalla, kuten mittaamalla verenpainetta ja pulssia, hengitystä, kävelynopeutta, painoa, puristusvoimaa sekä laboratoriotestein muun muassa veren kolesterolia ja sokeria.
Kun ikämittarien lukemia suhteutettiin kulttuurikokemusten määrään, löytyi niiden kytkentä.
Henkilöt, jotka osallistuivat usein kulttuuritilaisuuksiin olivat ikämittareiden perusteella fysiologisesti kolme vuotta nuorempia kuin vähän kulttuuria harrastaneet. Yhteys säilyi, vaikka otettiin huomioon tulotaso, krooniset sairaudet tai työssä käynti.
Aktiivinen kulttuurielämä näyttää liittyvän hitaampaan vanhenemiseen.
Selityksinä tarjotaan sosiaalisten suhteiden vahvistuminen kulttuuritilaisuuksissa. Myös stressi ja yksinäisyys vähenee ja mielenterveys kohenee. Tutkijoiden mukaan kulttuuria harrastavat ovat myös fyysisesti aktiivisempia ja syövätkin terveellisemmin.
Kriittisinä tutkijat myös huomauttavat, että kytkentä ei todista syytä ja seurausta. Voihan olla, että terveemmät ihmiset käyvät enemmän kulttuuritilaisuuksissa. Lisäksi tutkittavat olivat brittejä, joten johtopäätökset eivät välttämättä päde muihin, esimerkiksi meihin suomalaisiin.
Tyypillisiä todisteita tieteentekijöiden itsekritiikistä. Tämänkin artikkelin johtopäätös on silti, että aktiivinen kulttuurielämä näyttää liittyvän hitaampaan vanhenemiseen ja sitä kautta parempaan toimintakykyyn.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
