
Perhe muutti työmaaparakin upeaksi pihasaunaksi – kustannukset pysyivät kurissa hartiapankilla ja kierrättämällä
Unelma pihasaunasta sai vauhtia, kun elämää nähnyt työmaaparakki jäi vaille käyttöä. Emäntä tarttui kynään ja isäntä vasaraan, mutta yllätyksiä oli luvassa.
Nakkilassa asuvat Juha ja Jenni Åman säilyttivät varastossaan omakotitalon remontista yli jäänyttä materiaalia yli kymmenen vuotta, kunnes sille tuli viimein käyttöä. Kuva: Jussi PartanenJuha Åman kiikutti naapurissa asuneelle rakennustarkastajalle pihasaunan lupakuvat kesällä 2023.
Hän oli hieman epävarma, kuinka jouhevasti luvat hoituisivat Nakkilassa, jonne perhe oli muuttanut takaisin reilut 10 vuotta aiemmin. Edellisessä kodissa Vantaalla oli välillä ehditty tuskastua byrokratiaan.
Vaikka projekti oli nyt epätavallinen, lupa irtosi parissa päivässä. Tarkoitus oli tehdä hyödyttömäksi jääneestä työmaaparakista pihasauna, josta oli haaveiltu pitkään.
Siihen tuli tilaisuus, kun Juhan äidin taloremontti oli päättymässä kesällä 2023 ja työmaaparakki jäämässä vaille käyttöä.
Juha kysyi maansiirtotöitä tekevältä sukulaiselta, hakisiko tämä parakin. Pian pihalla seisoi vihreä, auringonpolttama hirvitys.
Juha Åman saattaa ensin kyseenalaistaa Jenni Åmanin suunnitelmat, mutta hetken mietittyään hän yleensä tarttuu toimeen. Kuva: Jussi PartanenJuhan puoliso Jenni Åman kaivoi lehtiön esille ja alkoi suunnitella muodonmuutosta.
”Piirustukseni nähtyään Juha aina ensin kiukuttelee, ettei noin voi tehdä. Sitten hän tekee”, sanoo Jenni.
Lupakuvat viimeisteli sama ammattilainen, jonka kynästä talokin on.
Tarkoituksena oli käyttää mahdollisimman paljon ylijäämätavaraa ja luottaa hartiapankkiin.
”Välillä kasvatimme kassaa ja välillä rakensimme”, Juha kertoo.
Parakin alle tehtiin imeytyskenttä pesuvesille, ja rakennus laskettiin kahden teräskiskon päälle. Kuva: Jenni ÅmanTyöt alkoivat parakin päätyseinän purkamisella, sillä kosteus oli päässyt ikkunasta sisään.
Lakaistessaan hiirenpapanoita lattioilta Juha ehti jo manata, mihin oli ryhtynyt.
Saunan perustus toteutettiin betonisilla pihalaatoilla ja -harkoilla sekä parilla vaakatasoon asennetulla teräspaalulla. Samalla huomattiin, että kopin rakenteet olivat eläneet aikojen saatossa.
Aluksi Juha purki rakennusalalla olevan kaverinsa kanssa vanhan harjakaton ja rakensi rungon pulpettikatolle. Päälle tulivat aluskate ja pelti sekä yläpohjaan eristeeksi tilaa säästävät 70 millin uretaanilevyt.
Sauna alkoi saada lopullista näköä, kun päästiin ulko- ja sisäverhouksen asennukseen.
”Loppujen lopuksi saimme puutavaran suhteellisen halvalla, sillä omakotitalomme rakentamisesta oli jäänyt paneelia yli”, Åmanit toteavat.
Muu ulkoverhous- ja koolauslauta sekä lattian vinyylilankku saatiin edullisesti, sillä pariskunta sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Käytetyt ikkunat ostettiin huokeasti tuttavilta.
Talvi kului saunaprojektissa, kun välillä säästettiin ja välillä rakennettiin.
Löylytilan perhe nikkaroi viimeiseksi. Puutarhaletkulla johdettava vesi lämpenee kiukaan padassa syksyllä ja talvella. Kesällä aurinko lämmittää terassilla olevan pihasuihkun veden, ja saunan alla oleva imeytyskenttä huolehtii pesuvesien puhdistuksesta.
Juha ja Leevi Åman vilvoittelevat terassilla, jossa aurinko lämmittää pihasuihkun vettä. Kuva: Jussi PartanenPihasaunan hinnaksi tuli noin 15 000 euroa ilman terassia, joka rakennettiin suihkuineen myöhemmin.
”Aika paljon hermoja olisi säästynyt, jos olisimme tehneet pitkästä tavarasta”, toteaa Juha.
Toisaalta runko saatiin valmiina, joten rahaa säästyi. Aivan suora se ei ollut. Seurauksena oli pientä heittoa sisäpanelointiin, vaikka apuna oli laser.
”Jälkiviisaana voi todeta, että panelointi olisi pitänyt katsoa katon tai lattian linjasta – tai sitten toteuttaa tila pystypaneloinnilla”, Juha toteaa.
Maaliskuussa voitiin lopulta heittää ensimmäiset löylyt.
”Puhuimme vuosia, että kesämökkiä emme tahdo. Tässä on meille nyt sellaista tarpeeksi”, Åmanit summaavat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat













