Inga Peuna on pohtinut vanhan talon kunnostamisen filosofiaa. Kuva: YLE Kuvapalvelu
Vanhan talon kunnostaja: ”Ehkä se on tehnyt minut onnellisemmaksi”
Vanhan talon ostaja saa priimaa. Hirret ja ikkunat ovat laatutavaraa, josta nykyrakentaja voi usein vain haaveilla.
Kirvesmies Tapani Marjanen näyttää, kuinka talo kengitetään eli hirsiä vaihdetaan jopa keskeltä seinää. Kuva: YLE KuvapalveluMiksi ihminen ryhtyy kunnostamaan vanhaa taloa?
”Minulla on semmoinen ajatus, että ehkä se on tehnyt minut vähän onnellisemmaksi, että on päässyt lähelle ihmisen perustoimintaa eli oman tilan rakentamista. Ja kaiken lisäksi vielä olen päässyt mukaan vuosisatojen ketjuun.”
Näin sanoittaa kokemustaan Inga Peuna dokumenttisarjassa Perinnemestari.
Kohtaaminen hänen nykyisen kotinsa kanssa ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä. ”Talo oli yksinäisen ja onnettoman näköinen. Totesin, että ei ikinä.”
Uusi käynti ja heränneet ideat muuttivat mielen. Lopputulos hykerryttää.
”Kun on tehnyt kaiken työn, tänne tuleekin henki, jota on hakenut. Todellakaan se ei alussa siltä näyttänyt. Kunnostamisen prosessissa tärkeää on, että on mielikuva, millaisen talon haluaa luoda. Ja että mielikuva on riittävän avoin.”
Peunaa voi kuunnella Perinnemestarin viimeisessä jaksossa Ylen TV2:ssa maanantaina 25. toukokuuta. Koko kymmenosainen sarja löytyy Yle Areenasta.
Vaikka Perinnemestari-sarja on valmistunut jo 2009, ja esitetty tv:ssä aiemminkin, satojen vuosien opit säilyvät samoina.
Perinnetalon kunnostamalla saa persoonallisen kodin, jossa viihtyy vaikka koko loppuelämän. Kuva: Yle Perinnemestarit”Perinteinen suomalainen talo on rakennettu yksinkertaisin menetelmin, yksinkertaisista materiaaleista ja yksinkertaisin työkaluin. Samanlaisin menetelmin sitä myös korjataan”, kiteyttää ohjelma juontaja Jarkko Puro.
Hän ehättää myös lupaamaan, että vanhan rakennuksen korjaamiseen ei välttämättä tarvita paljon rahaa. Vanhan edessä tulee kuitenkin olla nöyrä ja malttia pitää riittää. Suureen remonttiin ei saa olla kiirettä.
Perinnemestari esittelee vanhojen rakennusten kunnostuksessa eteen tulevia haasteita, vaihtoehtoja ja hyväksi todettuja ratkaisuja. Samalla kun ohjelma esittelee remonttikohteita, juontaja Puro antaa yleisiä vinkkejä omaa remonttia suunnittelevalle.
Julkisivun maalaaminen kelta- tai punamullalla on perinteinen tapa. Kuva: Yle PerinnemestaritSarjassa kyläillään monipuolisesti erilaisissa kohteissa. Aluksi tutustutaan suomalaiseen puutaloon ja käydään katsomassa kuinka remonttia tehdään. Yhdessä jaksossa puhutaan tärkeästä ja monia koskettavasta aiheesta eli vanhan rakennuksen siirtämisestä.
Vanhoja rakennusmateriaaleja myyvän Metsänkylän navetan kauppiaalla Pia Kuurmalla on hyvä pointti siihen, miksi vanha talo voi olla parempi kuin uusi.
”Verrattuna siihen, että lähtisi rakentamaan uutta samanlaista taloa, jo vanhat hirret ovat aivan omaa laatuaan. Puut on kaadettu talvella, niiden on annettu seisoa, ja hirret on veistetty käsin. Ikkunat on tehty käsin sydänpuusta.”
Moni voi saada ohjelmasta vinkkejä myös rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Esimerkiksi Kuurman koti on kunnostettu vanhasta hevostallista.
Vanha hevostalli muutettiin asuinrakennukseksi. Kuva: YLE KuvapalveluOmat jaksonsa saavat kylpyhuoneen rakentaminen vanhaan taloon, sisäpintojen laittaminen, ulkomaalaus, julkisivun luonne, kattoremontti ja lämmitys. Lämmitysjaksossa seurataan kaakeliuunin pystyttämistä ja tutustutaan uusien kaakelien valmistamiseen.
Perinnemestari vierailee myös Mustasaaressa Stundarsin museokylässä, jonne on vuosikymmenien aikana siirretty turvaan purku-uhan alta taloja ympäri Pohjanmaata. ”Mikä on rakentamisessa toiminut satoja vuosia, toimii edelleen”, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Peter Båsk.
”Perinteinen puutalo on rakennettu yksinkertaisin menetelmin, yksinkertaisista materiaaleista ja yksinkertaisilla työkaluilla. Samalla tavalla sitä myös korjataan.”
Vanhat ikkunat ovat haluttuja osasia vanhan perinnetalon kunnostukseen. Kuva: YLE KuvapalveluYle TV2 25.5. kello 16Yle AreenaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
