Peijaisissa syntyi loistava idea – hiljentyneessä kylässä katsotaan nyt tulevaisuuteen toiveikkaina

Keitelepohjan kylätalo herää henkiin yhdistymisen myötä. Kuvassa vasemmalta lukien Risto, Antti ja Taina Hopponen, Hannu Honkonen, Timo-Pekka Linnakoski, Katerina Hopponen ja Jarmo Tupasela. Kuva: Hanne Manelius

“Pienellä kylällä ei ole järkevää ylläpitää kahta erillistä yhdistystä, sillä molemmat ovat ajaneet samankaltaisia asioita. Nyt oli hyvä hetki laittaa hynttyyt yhteen, sillä johan tässä seurusteltiinkin”, Keitelepohjan Nuorisoseuran puheenjohtajana toiminut Jarmo Tupasela vakuuttaa.

Viitasaaren Keitelepohjan kyläyhdistys ja nuorisoseura yhdistivät voimansa. Uusi kyläseura ei katso menneeseen, vaan tulevaan.

Uuden kyläseuran puheenjohtaja ja entistä kyläyhdistystä luotsannut Risto Hopponen jatkaa samoilla linjoilla.

“Kyläyhdistyksen aktiivijäsenten määrän on voinut laskea yhden käden sormin. Nyt alamme houkutella väkeä uuteen kyläseuraan ja kartoittaa, millaista toimintaa asukkaat haluaisivat kylälle”, Risto Hopponen toteaa.

Kylätalo lämpiää puulla ja ilmalämpöpumpuilla. Risto Hopponen ja Taina (sylissä) seuraavat vieressä, kun Jarmo Tupasela laittoi tulet uuniin. Kuva: Hanne Manelius

Viime vuosina kylätoiminta on ollut hiljaista Keitelepohjassa. Kyläyhdistys on hoitanut uimarantaa ja järjestänyt peijaisia metsästysseuran kanssa. Yhdistyksellä ei ollut omaa kokoontumispaikkaa.

Myös nuorisoseuran toiminta hiipui, kun tanssien järjestäminen loppui koronavuosiin. Nuorisoseurantalo jäi vähälle käytölle ja uhkasi rapistua.

Jyväskylässä asuva Jarmo Tupasela huomasi tilanteen työskennellessään aiemmin Suomen Nuorisoseurat ry:ssä.

“Minulla ei ole minkäänlaista sidettä Keitelepohjan kylään. Tulin tänne hätiin ja otin vastuun nuoriseuran toiminnasta. Ainoa intressini oli, että tällainen talo pitää saada säilytettyä. Ymmärrän kylätalojen alasajon sellaisilla kylillä, joissa asuu muutamia ihmisiä, mutta tällä kylällä on sentään vielä asukkaita”, Tupasela sanoo.

Nuorisoseurantalolla on aikoinaan monet tanssit tanssittu. Nyt kylätalosta aiotaan tehdä kylän yhteinen keskuspaikka, jossa on toimintaa kaiken ikäisille. Antti Hopponen nauttii avarasta tilasta leikille. Kuva: Hanne Manelius

Idea seurojen yhdistymisestä syntyi, kun Tupasela ja Hopponen tapasivat kylän yhteisissä peijaisissa syksyllä 2024. Yhdistymistä käsiteltiin molempien yhdistysten syyskokouksissa sekä kylän avoimessa kuulemistilaisuudessa. Lopullinen päätös syntyi lokakuun alussa.

“Yhdistymiseen on suhtauduttu positiivisesti, mutta onhan se herättänyt keskustelua. Onneksi kaikki on sujunut hyvässä hengessä, eikä kukaan ole asettunut vastahankaan”, Risto Hopponen kiittelee.

Jarmo Tupasela toteaa, että vastaavia yhdistymisiä on tapahtunut monissa maaseutukylissä. Hänen mukaansa ne eivät suju aina yhtä helposti kuin Keitelepohjassa.

“Välillä ne menevät kivuttomasti ja välillä vaikeimman kautta. Vaikeinta se on silloin, kun mukaan sotketaan politiikkaa ja suvun syntejä”, Tupasela sanoo.

“Mielestäni nykypäivänä ei pitäisi kangistua kaavoihin. Toki jokaisella kylällä on omat juttunsa, mutta suosittelen silti kokeilemaan kepillä jäätä. Nyt olemme tekemässä tulevaisuutta. Menneisyydelle emme enää mahda mitään”, Hopponen tähdentää.

Hän on viidennen sukupolven keitelepohjalainen. Hän on paitsi uuden kyläseuran, myös tiekunnan ja osakaskunnan puheenjohtaja.

Kylän väkiluku on vähentynyt Hopposen nuoruusvuosista. Kauppa, posti ja kyläkoulukin ovat hävinneet. Lähimmät palvelut ovat reilun 20 kilometrin päässä Viitasaaren keskustassa.

“Asumisen kehitys suosii nyt suurempia keskuksia, mutta viime vuosina väkeä on palannut takaisin. Koulun lakkauttamisesta huolimatta muutama lapsiperhe on muuttanut kylälle ja viime vuonna kylälle syntyi kaksi vauvaa. Viitasaaren keskustan asuntojen hinnat ovat nousseet, mikä on varmasti vaikuttanut osaltaan muuttopäätöksiin, Hopponen päättelee.

Keitelepohja sijaitsee Viitasaaren pohjoispuolella, Keitele-järven pohjoisimmassa kolkassa. Kylä on suosittu mökkeilykohde upeiden järvimaisemien ja luonnonrauhan ansiosta.

Ukrainan Zaporižžjasta kotoisin oleva Katerina Hopponen muutti kylälle vuonna 2014.

“Rakastan tätä kylää. Täällä asuu ihanan avuliaita ja välittäviä ihmisiä. Naapurit käyvät tuomassa toistensa ovelle omenia ja kaloja. Meillä on oma tekstiilipiiri, joka kokoontuu erään rouvan kotona. Olemme kutoneet yhdessä jo yli kymmenen vuotta”, kertoo Katerina Hopponen.

Yhdistymisen myötä nuorisoseurantalo siirtyi uuden kyläseuran omistukseen. Talolle aiotaan hankkia valokuitu ja kattoremontti on edessä lähivuosina.

Kylätalosta aiotaan tehdä kylän yhteinen keskuspaikka, jossa on toimintaa kaikenikäisille lasten leikkikerhoista ja eläkeläisille suunnattuun päivätoimintaan.

Risto Hopposen mukaan kylälle tarvitaan ympärivuotinen liikuntapaikka, sillä lähin luistelukenttä on yli 20 kilometrin päässä.

Keitelepohjan kylätalo täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Kuva: Hanne Manelius

“Meillä on tontti valmiina kylätalon vieressä ja hankkeelle on mahdollista saada tukea. Moni isäntä on ilmoittanut tulevansa talkoisiin koneidensa kanssa”, Risto Hopponen sanoo.

Ensi vuonna kylätalo juhlii satavuotista taivaltaan. Punamultaisen ja ryhdikkään talovanhuksen tulevaisuus näyttää hyvältä.

“Talo rakennettiin aikoinaan talkootyönä lahjoitetusta puutavarasta. Se laittaa ajattelemaan, että olemme saaneet talon perintönä ja se on pidettävä kunnossa”, Jarmo Tupasela vakuuttaa.

”Minä näen koko kylän tulevaisuuden hienona. Viiden vuoden tähtäimessä Keitelepohja on vuoden kylä.”