
Äitienpäivän suosikkikirja vie häjyjen Etelä-Pohjanmaalle – mukana on kinkerit, kökät, häät ja hautajaiset
Uuden sarjan aloittavassa Pappilan piiassa Enni Mustonen on vahvasti omalla maallaan.
Enni Mustosen (Kirsti Manninen) Pappilan piika tarjoaa nautittavaa ajankuvaa 1880-luvun Etelä-Pohjanmaalta. Kuva: Sabrina Bqain, Otava, koonnut: Aatu JaakkolaEnni Mustosen tuotanto on ollut tapana laskea romanttiseen naistenviihteeseen. Romantiikkaa teoksissa on vuosi vuodelta vähemmän, mutta valveutunut naislukija viihtyy myös realistisen ajan- ja tapainkuvauksen parissa.
Oletettavasti Pappilan piika on äitienpäiväviikon myyntihitti, ja sen se ansaitsee.
Täytyy ihailla vaivattomuutta, jolla taitava tekijä kirjoittaa repliikit Lapuan murteella. Tulos voisi olla sietämättömän raskas, mutta se on herkullisen rikas.
Yhden sanan jouduin tarkistamaan lopun sanastosta. ”Soutulavitta” tarkoittaa keinutuolia. Muut ymmärsin asiayhteydestä.
Pappilan piian henkilöistä yksi on syntyisin Viipurista. Eipä löydy horjahduksia hänenkään puheestaan.
Tuottelias Mustonen ehtii nykyään viimeistellä teoksensa. Hänen 1990-luvun kirjoissaan henkilön etunimi saattoi vauhdissa vaihtua, mutta Pappilan piiassa tällaisia ongelmia ei ole.
Tarvitaan paljon lihaperunoita sekä kaffia ja nisua.
Jo pitkään Enni Mustosen kirjojen suurin ansio on ollut naisten tekemän työn kuvaaminen. Pappilan piiaksi pelastautuva Hanna Pränni on yksi näistä arkisen työn sankareista.
Nälkävuosina orvoksi jäänyt Hanna on helmikuussa 1877 kuudentoista mutta piikana jo täysi ammattilainen. Hän on rohkea, älykäs ja tarmokas, ja parista vihjeestä ymmärrämme rippikoululaisen myös nätiksi flikaksi.
Kirjassa on mukana kinkerit, häät, hautajaiset ja joulunvietto. Joenrannassa poltetaan pääsiäisvalkiat, pyhäinpäivää edeltää friiviikko. Vuodenkierron juhlat ja talkoot kuvataan väentuvan ja keittiön näkökulmasta. Tarvitaan paljon lihaperunoita sekä kaffia ja nisua.
Oman lapsuuteni kinkerit olivat leppoisaa kuulumisten vaihtoa vuorotellen kylän eri taloissa. 150 vuotta sitten kinkereillä tutkitussa lukutaidossa on ollut tosi kyseessä. Kirkon asema on vahva ja yhdistyy maalliseen valtaan.
Joka pahantekijää ei tarvitse lähettää Vaasan vankilaan, myös häpeäpenkki on kyläyhteisön silmissä ankara tuomio. Uskonnollisuus on luonteva osa myös Hannan ajatusmaailmaa.
Pappilan piika aloittaa Enni Mustosen uuden sarjan nimeltä Kytösavun tarinoita. Hannan lupaavasti alkava tarina saa jatkoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






