Kelan Lasse Lehtonen palaa julkisuuteen MT:n haastattelussa: ”Hengenlähtö oli lähellä”
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen saapuu Maalaistentaloon kävelykeppi kädessä, mutta se on hänelle lähinnä tyylikeino.
”Pääsen ilmankin liikkumaan. Jos otan juoksuaskelia, jalat reagoivat yhä hitaasti. Täytyy vielä treenata lisää”, hän kommentoi.
Lehtonen palaa julkisuuteen MT:n haastattelussa usean kuukauden hiljaiselon jälkeen. Hän lupaa nyt kertoa näkemyksensä syksyn tapahtumista ja avata sairastumistaan.
Lehtonen oli syksyn aikana runsaasti median otsikoissa. Esimerkiksi hänen johtamistyylinsä ja lausuntonsa etätöistä herättivät kritiikkiä työntekijöissä.
Viimeisin kohu syntyi, kun Lehtonen poistettiin turvallisuusviranomaisten toimesta Finnairin Helsingin koneesta Brysselin lentokentällä 5. joulukuuta. Samassa yhteydessä paikalle hälytettiin ensihoito.
”Lentokenttäsekoilu oli ainakin osittain Finnairin syytä ja tein Finskille siitä erillisen reklamaation. Olin jo päässyt turvatarkastuksesta läpi, ja minulla oli Boarding pass. Portilla kuitenkin ilmoitettiin, että oma lentovaraukseni on peruutettu”, Lehtonen kertoo.
Lehtosen mukaan hän oli vain siirtänyt lähtöä päivällä eteenpäin ja oli jo tehnyt lähtöselvityksen koneeseen.
”Olisin kuollut muutaman päivän kuluessa kohonneen aivopaineen aiheuttamaan hengityspysähdykseen.”
Sen jälkeen Lasse Lehtonen oli menossa varaamassa itselleen lentokenttähotellia Brysselistä, koska ei olisi päässyt enää yöksi Suomeen.
Brysselin lentokentän ensihoito ei nähnyt lennolle esteitä, koska alkometri antoi nollatuloksen ja Lehtonen vastasi asiallisesti heidän kysymyksiinsä.
Ensihoitoryhmä otti kuitenkin yhteyttä myös Kelan pääjohtajan omaisiin.
Lehtosen lääkäripoika konsultoi puhelimessa Brysselin ensihoitoa. Sen pohjalta Lehtonen lähetettiin Brysselissä sairaalaan, jossa kokeessa löytyi yllättäen aivopainetta nostanut muutos.
”Poikani ajantasainen osaaminen tosiasiassa pelasti henkeni. Olisin kuollut muutaman päivän kuluessa kohonneen aivopaineen aiheuttamaan hengityspysähdykseen, jos tautia ei olisi sattumalta löydetty. Kyseessä on vakava sairaus, mutta en halua antaa tarkkoja diagnoositietoja julkisuuteen.”
Brysselistä Kelan pääjohtaja kuljetettiin ambulanssilennolla tehohoitoon Suomeen Meilahden siltasairaalaan 13. joulukuuta.
”Hengenlähtö oli lähellä. Olin melkein kaksi kuukautta sairaalassa ja kaksi viikkoa tehohoidossa. Kun pääsin tammikuun lopussa kotiin, olin ihan reporankana. Kyllä se koville otti, sillä paino tippui 14 kiloa hoitojakson aikana”, Lehtonen sanoo.
Lasse Lehtosen arkielämän toimet sujuvat nyt maaliskuussa normaalisti, ja 64-vuotias mies on kuntoutunut hyvin fysioterapeuttien ohjauksessa.
Esimerkiksi lihasvoimat ovat alkaneet nopeasti palautua. Hän tekee päivittäin jumppaliikkeitä, ja hoitojaksot jatkuvat HUSissa toukokuulle saakka.
”Tämä on pahanlaatuinen sairaus, mutta ennuste on hyvä. Olen aika optimistinen, että tulen tästä hyvin toipumaan.”
Näillä näkymin Lehtonen palaa töihin Kelan pääjohtajaksi kesäkuun alussa. Hänelle on kirjoitettu sairauslomaa toukokuun loppuun saakka.
”Kelan työterveyshuollon kanssa käymme vielä kuntoni läpi.”
Lääkäritaustainen Lasse Lehtonen kiittelee kovasti saamaansa hyvää sairaalahoitoa sekä Brysselissä ja Helsingissä.
”Uskon, että lähivuosina kunnianhimoiset lääkärikollegat haluavat varmistaa, että pysyn hengissä”, Lehtonen hymyilee.
Lasse Lehtonen on sopinut Kelan viestinnän ja Kelan hallituksen uuden puheenjohtajan kanssa, että hän ei kommentoi Kansaneläkelaitoksen asioita ennen kesäkuuta.
Sen sijaan Lehtonen on valmis kertomaan oman näkemyksensä syksyn mediamylläkästä.
”Varmasti tein itsekin viestinnällisiä virheitä. Menin vähän takki auki ja liian suurella itseluottamuksella tilanteisiin. Emme sitten osanneet viestinnässä kunnolla vastata kommentteja koskevaan kritiikkiin, koska ne tulivat usein nimettömänä talon sisältä.”
Vaikeina hetkinä Lehtonen sai tukea perheeltä, ystäviltä ja yrityskontakteilta. Monet Lehtosen kanssa yhteistyötä tehneet kokivat, että Kelan pääjohtajaa kohdeltiin julkisuudessa kohtuuttomasti.
”Toisaalta olen itse tutkinut informaatio-oikeutta ja julkisuuslakia. Pidän oleellisena osana demokratiaa sitä, että valtaapitäviä voidaan kritisoida. Minuakin saa toki kritisoida. Se harmittaa, kun keskustelusta tulee asiaperusteisuuden sijaan henkilöön menevää.”
”Varmasti tein itsekin viestinnällisiä virheitä. Menin vähän takki auki ja liian suurella itseluottamuksella tilanteisiin.”
Lehtosen perheenjäsenet olivat syksyllä hermostuneita, kun toimittajat soittelivat heillekin. Husin entisen diagnostiikkajohtajan kasvot tulivat tutuiksi julkisuudessa jo koronapandemian aikana, joten hän ei itse vähästä hätkähdä.
”Korona-aikana disinformaatiota joutui sietämään, kun trollien rokotekriittisiä viestejä tuli todistetusti itäsuunnasta.”
Lehtonen pyrki eduskuntaan kokoomuksen listoilta kevään 2023 eduskuntavaaleissa.
”Olen oikeistotaustainen ihminen ja menin hoitamaan Kelaan sosiaalipolitiikkaa. Suomesta löytyy varmaan tahoja, joiden mielestä olen tämän vuoksi riski suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.”
Lehtosen mukaan hänen juristitaustansa on kuitenkin vahvasti sidoksissa sosiaalisiin perusoikeuksiin, ja hän on hyvin sitoutunut demokraattiseen oikeusvaltioon.
Sen pääjohtaja on oppinut, että hän on aiempaa varovaisempi sosiaalisen median kommenteissaan.
”Minulla on X:ssä melkein 20 000 seuraajaa. Strategiani on siellä tukea perinteistä mediaa ja jakaa lähinnä niiden kiinnostavia juttuja sosiaali- ja terveyspolitiikasta.”
Lasse Lehtonen sanoo, että hän ottaa tietenkin opiksi saamastaan kritiikistä.
”Haluan luoda hyvän ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen kelalaisten sekä erityisesti Kelan hallituksen ja henkilöstön edustajien kanssa. Näin pystymme varautumaan etukäteen oletettaviin muutoksiin, joita sosiaaliturvaan tulee seuraavalla vaalikaudella.”
Kela maksaa etuuksia suunnilleen 17 miljardia euroa, mikä on noin 6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lehtosen mukaan Kela onkin yksi hyvinvointivaltion isoja instituutioita.
”Haluan Kelassa korostaa luottamusta ja asiakaslähtöisyyttä. On tärkeää, että ihmiset saavat Kelasta tarvitsemaansa apua, kun heillä on oikeasti hätä. Luottamus järjestelmään tulee lopulta jokaisen omien kokemusten kautta.”
Samaan hengenvetoon Lehtonen muistuttaa, että Kelan pitää olla tarkka ja vastuullinen toimija. Sosiaaliturvan väärinkäytökset eivät ole vielä Suomessa hirveä rahallinen ongelma.
”Ruotsissa on jo tehty toimivia tekoälyalgoritmeja huijausten paljastamiseksi. Minusta voitaisiin meilläkin hyvin katsoa, miten ruotsalaiset mallit väärinkäytösten paljastamiseksi toimivat Suomessa.”
Lehtonen on myös huolissaan siitä, osaavatko vanhukset hakea tarvitsemiaan tukia Kelasta. Monilla on muistisairauksia, ja digipalveluiden käyttö on vaikeaa.
”Vanhusasiavaltuutettu esitti Kelan seminaarissa viime vuonna, että yli 80-vuotiaille yksinasujille pitäisi tehdä esitäytetyn veroilmoituksen tapainen automaattinen etuusehdotus. Se on kelpo idea kokeiltavaksi.”
”Seuraan mielenkiinnolla, miten elintarvikehuolto ja väestörakenne kehittyvät. On tärkeä varmistaa, että saamme tänne ruokaa poikkeusolosuhteissa.”
Terveydenhuolto ja sosiaalietuudet ovat tärkeä osa toimivaa yhteiskuntaa. Lasse Lehtonen haluaa nostaa esiin myös suomalaisen ruoantuotannon merkityksen.
”Seuraan mielenkiinnolla, miten elintarvikehuolto ja väestörakenne kehittyvät. On tärkeä varmistaa, että saamme tänne ruokaa poikkeusolosuhteissa.”
Jos digiyhteydet kriisitilanteessa kaatuvat, niin Kelan fyysisiä toimipisteitä saatetaan käyttää väestön palvelujen turvaamiseen.
”Perusviestini on, että Suomi on edelleen hyvin toimiva yhteiskunta. Olen luottavainen maamme tulevaisuuden suhteen. Minä olen valmis laittamaan siihen oman osaamispanokseni, jotta pysyisimme muiden Pohjoismaiden kehitystahdissa.”
Lehtonen pelaa Kelan pääjohtajana pitkää peliä, ja hänen tähtäimensä tavoitteiden saavuttamisessa on vuodessa 2031. Kelan kokonaisrahoitus tulee todennäköisesti lähivuosina laskemaan.
”Missioni on yrittää pitää hyvinvointivaltiomme pystyssä. Meidän on modernisoitava Kelaa ja oltava aidosti tehokkaita. Olen analyyttinen persoona ja perustan päätökseni tutkimustietoon.”
Toimeliaana miehenä Lasse Lehtonen ei ole ollut sairauslomalla vain jouten.
”Olen tehnyt yliopistohommia ja edistänyt muutamaa kirjaprojektia, joten intellektuaalinen puoli itselläni toimii oikein hyvin. Siivosin kotona työhuoneen, ja paperini ovat nyt parhaassa järjestyksessä 30 vuoteen.”
Lasse Lehtonen on Helsingin yliopiston terveysoikeuden sivutoiminen professori. Hän käy yhä yliopistolla opettamassa, pitämässä luentoja ja ohjaa väitöskirjoja.
Lehtonen myöntää, että vakava sairastuminen laittoi elämänarvoja uusiksi.
”Jatkossa pitää priorisoida enemmän perhe-elämää ja ystäviä suorittamisen rinnalla.”
Lasse Lehtosella on vaimonsa kanssa kesäpaikka Turun saaristossa.
Vaikka mökillä on nopeampi valokuitu kuin kotona Espoossa, Lasse keskittyy lähinnä rentouttaviin puhdetöihin.
”Minulla on klapikone ja puuta kuluu varsin paljon. Olen saunaharrastaja, ja mökillä on 2 sähkösaunaa, savusauna ja rantasauna sekä kylpytynnyri.”
Lehtonen harrastaa myös lukemista ja historiaa. Futista hän on seurannut intohimoisesti koko ikänsä, sillä hänen edesmennyt isänsä toimi Turun Palloseuran lääkärinä 25 vuotta.
”Katsomme vaimon kanssa aika paljon telkkarista jalkapalloa, erityisesti Englannin Valioliigan otteluita. Lisäksi pelaan työkavereiden kanssa golfia harrastusmielessä.”
”Oli aika tylsää maata sängyssä tippa suonessa. Siinä tuli itselle vahva kokemus elämän rajallisuuden.”
Lehtonen paljastaa nyt, että lähtiessään joulukuussa Brysseliin, hän oli sairauslomalla jetlagin eli aikaerorasituksen takia.
Pääjohtajalla oli takanaan yli 12 tunnin valvottu lentomatka Yhdysvaltain Atlantasta Suomeen, ja aikaeroa sinne oli 8 tuntia. Brysselissä European Health Management Associationin kokous meni kuitenkin hyvin.
”Olen pitänyt tärkeänä ylläpitää tiivistä keskusteluyhteyttä EU-päättäjiin enkä halunnut perua aiemmin sovittuja tapaamisia”, hän perustelee.
Yhtäkkiä ilmennyt sairaus laittoi tietenkin mielen matalaksi.
”Sairaalassa ollessani en halunnut mitään muuta kuin päästä kotiin ja suihkuun. Oli aika tylsää maata sängyssä tippa suonessa. Siinä tuli itselle vahva kokemus elämän rajallisuudesta”, Lehtonen sanoo.
Haastattelu on ohitse, ja Lasse Lehtonen lähtee kävelykepin kanssa kohti Espoon kotia metrolla.
Lasse Lehtonen
Syntynyt Liedossa vuonna 1962. Kasvoi lapsuutensa Turussa.
Lääkäri ja juristi. Terveysoikeuden professori yliopistossa vuodesta 2011.
Aloitti työnsä Kelan pääjohtajana kesäkuussa 2025. Määräaikainen kausi kestää 7 vuotta.
Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. HUSissa eri johtotehtävissä sekä lääketutkijana ja tutkimusjohtajana Orionilla.
OTK 1984, OTL 1998, Turun yliopisto. Oikeustieteen tohtori 2002, Helsingin yliopisto (Väitöskirjan aihe: Potilaan yksityisyyden suoja). Lääketieteen tohtori 1989, Turun yliopisto (Väitöskirjan aihe: Luuydinsiirron koemalleista).
Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri. Laaja kirjallinen toiminta ja monia luottamustoimia.
Asuu Espoossa ja mökkeilee Turun saaristossa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta, juristitytär ja lääkäripoika sekä kaksi lastenlasta.
Harrastaa mm. jalkapallon seuraamista, golfia, strategiapelejä, lukemista ja poliittista historiaa.
- Osaston luetuimmat
