Tiesitkö? Banaani on radioaktiivinen – näin paljon niitä pitää syödä, jotta se olisi vaarallista

Yksi banaanin sisältämistä kaliumin isotoopeista on radioaktiivinen, mutta tästä ei kannata olla huolissaan, sillä ihminen on paljon radioaktiivisempi kuin syömänsä banaani. Kuva: Jaana Kankaanpää

Keskivertosuomalainen syö liki 60 kiloa tuoreita hedelmiä vuodessa. Suomalaisia voi pitää banaanikansana, sillä kolmannes syömistämme hedelmistä ovat banaaneja. Banaaneilla on makunsa lisäksi sellainenkin ominaisuus, että ne ovat hitusen radioaktiivisia.

Banaanien radioaktiivisuus johtuu niiden sisältämästä kaliumista. Kaliumin luonnollisista isotoopeista yksi, eli kalium-40, on radioaktiivinen.

Rekkakuormallinen banaaneja voisi tästä syystä aiheuttaa väärän hälytyksen, jos sitä menisi tutkailemaan ydinaseiden havaitsemiseen tarkoitetulla mittarilla.

Banaanien syöminen ei kuitenkaan tee ihmisestä radioaktiivista, sillä me olemme radioaktiivisia jo valmiiksi.

Keskimäärin aikuisen ihmisen kehossa on noin 140 grammaa kaliumia, josta noin 16 milligrammaa on juuri radioaktiivista kalium-40-isotooppia. Ihminen on tästä syystä jo valmiiksi noin 280 kertaa radioaktiivisempi kuin syömänsä banaani.

Yhden banaanin syöminen lisää kehon kalium-40-määrää noin 0,4 prosentilla. Tämä muutos on mitattavissa erittäin herkällä geigermittarilla, mutta vaikutus on lyhytaikainen.

Keho säätelee kaliumin määrää jatkuvasti, ja ylimääräinen kalium poistuu virtsan mukana muutamassa tunnissa. Banaanien radioaktiivisuus ei siis ole terveydelle haitallista – se on luonnollista ja kuuluu osaksi elämäämme.

Vertailun vuoksi: yhdessä hammasröntgenissä käyminen vastaa 50 banaanin tarjoilemaa säteilyannosta. Hengenvaarallisen säteilyannoksen saaminen banaaneista vaatisi 50 miljoonan banaanin hyökkäyksen kohteeksi joutumista.

Lähteet: BBC Science Focus, Luonnonvarakeskus