MT 100 vuotta sitten: Vanha maatalouden tuloverotus saattoi olla uutta järkevämpää

Maatalouden tuloverotus kirvoitti keskustelua sata vuotta sitten. Kuvituskuva. Kuva: Taina Renkola

Maatalouden tuloverotus.

Kysymys maatalouden tuloverotuksesta on, kuten tiedetään, parhaillaan käsiteltävänä valtioneuvoston noin vuosi sitten asettamassa komiteassa, ja lienevät valmistelutyöt nyttemmin joutuneet sille asteelle, että komitea voi ryhtyä varsinaista tehtäväänsä suorittamaan. [...]

Ensimmäisenä on tietysti tutkittava sitä kysymystä, onko vuonna 1922 kunnallisessa ja vuonna 1925 valtion tuloverotuksessa voimaansaatettu uusi järjestelmä osoittautunut aikaisempaa järjestelmää paremmaksi ja onko maatalouden tuloverotuksessa uuden järjestelmän aikana ehkä havaittuja puutteellisuuksia koetettava korjata tätä järjestelmää täydentämällä ja tarpeellisilta osiltaan muuttamalla, vai onko uusi järjestelmä sellaisenaan osoittautunut entistä huonommaksi, jossa tapauksessa olisi syytä ottaa harkittavaksi myöskin mahdollinen palaaminen entiseen järjestelmään.

Vanhan ja uuden järjestelmän välinen pääasiallinen erotus on että kun edellisen mukaan maatalouskiinteistöstä saatu tulo oli, samalla tavalla kuin kaikki muukin tulo, verotuksessa otettava huomioon todellisena puhtaana tuottona, niin uuden järjestelmän mukaan taas melkein kaikki maatalouskiinteistöstä saatu tulo verotetaan määrätyn menetelmän mukaan arvioituna keskimääräisenä puhtaana tuottona.

Yksistään periaatteellisesti katsoen voitaisiin ehkä olla yksimielisiä siltä, että vanha järjestelmä ensi silmäyksellä näyttää oikeammalta; sen mukaan maataloudenharjoittaja, kuten jokainen muukin veronmaksaja, suorittaisi veroa todellisesta tulostaan, eikä, kuten uuden järjestelmän mukaan, ehkä sitä korkeammasta taikka alhaisemmasta arvioidusta tulosta, riippuen yhdeltä puolen siitä, onko hänen maataloutensa antanut keskinkertaisen vaiko sitä alhaisemman taikka korkeamman tuoton, toiselta siitä, ovatko verotusviranomaiset keskimääräisen puhtaan tuoton arvioimisessa osuneet oikeaan. [...]

Maaseudun Tulevaisuudessa ei sata vuotta sitten julkaistu paljoa valokuvia, mutta 8.5.1926 ilmestyneessä lehdessä lukija pääsi näkemään kuvan Leteensuon koeaseman sokerijuurikasviljelyksiltä. Kuva: Kansallisarkisto

Ravinto- ja nautintoainemessut.

Suomen Messujen johtokunta on julkaissut kutsun ravinto- ja nautintoainemessuihin, jotka pidetään Helsingissä 1–6. p. lokakuuta. Tavararyhmittely on seuraava:

maitotaloustuotteet, mylly- ja ryyniteollisuustuotteet, leipomotuotteet, mallas- ja virvoitusjuomat, makkaratuotteet, kalastus- ja metsänriistatuotteet, sokeri-, siirappi ja hunajatuotteet, makeisteollisuustuotteet, hedelmät, marjat ja sienet, mausteteollisuustuotteet, [...] keittiösisustus ja kalusto, ravinto- ja nautintoaineiden tutkimus ja tarkastus.

Järvilohen vaellukset.

Näinä päivinä istutetaan Varkaudessa isohko joukko kesän vanhoja järvilohen poikasia. Istuttaminen tapahtuu kalataloudellisen tutkimustoimiston myötävaikutuksella.

Tarkoituksena on hankkia selvyys siitä, miten pitkälle järvilohi Saimaan vesistössä kulkeutuu. Todennäköistä on, että ne menevät hyvinkin kauas, joka tapauksessa vaellukset ovat melkoisen laajat.

Istutetuista kaloista tulee lähemmäs 100 olemaan merkittyjä.