Taisto Tähkämaan nuoruus kului sodissa – uransa hän teki ensin maatalouden kehittäjänä ja sitten ylituotannon rajoittajana

Taisto Tähkämaa toimi kuvanottohetkellä joulukuussa vuonna 1977 puolustusministerinä. Kuva: Peter Jansson / Lehtikuva

Maanviljelysneuvos Taisto Tähkämaa eli 101 vuotta. Hän syntyi isänmaamme aamunkoitossa 11. joulukuuta 1924 Paraisilla. Suurella ystäväjoukolla vietimme hänen 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Taiston viesti meille oli, että isänmaa on tärkein.

Taiston nuoruusvuodet kuluivat sodassa. Kertomuksiensa mukaan vaikeuksia riitti etulinjassa, jossa hänen ikäluokkansa oli. Ankarimmat taistelunsa hän kävi Tali-Ihantalassa, jossa ratkaistiin Suomen kohtalo, muita taistelukenttiä unohtamatta.

Sodan jälkeen hän opiskeli maatalousneuvojaksi ja oli 1945 Salossa perustamassa Maaseudun nuorten liittoa.

Hänen elämäntyönsä oli maamme maataloustuotannon kehittäminen. Tähän tehtävään hän haki oppia myös Tanskasta, jossa kohteena olivat sikatalous ja kananmunien tuottaminen.

Vaimonsa Riitan kanssa he kehittivät tilaansa Piikkiön Harvaluodossa, luonnonkauniissa merellisessä elämänpiirissä.

Eduskuntaan Taisto valittiin 1970 vaaleissa.

Hän toimi poliittisen uransa aikana puolustus- sekä maa- ja metsätalousministerinä vuosina 1977–83. Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Taisto oli vuosina 1980–84.

Me allekirjoittaneet toimimme Taiston poliittisina sihteereinä ja puolueen työntekijöinä. Esimiehenä Taisto oli suoraviivaisen selkeä, hänen mielipiteistään sai selvän.

Erityisen vahvasti mieleemme jäivät yhteiset keskustelumme, joissa hän hyvin avoimesti kertoi tunteistaan ja vuosikymmenten kokemuksistaan.

Vaikeina hetkinään hän usein kuvasi ristiriitaa, joka hänen vastuuajallaan vallitsi.

”Minun tehtäväni oli kehittää maataloutta, kun kaikesta oli pulaa. Nyt joudun rajoittamaan ja kieltämään.”

Tuska oli aitoa, sen näki miehen kasvoilta.

Jatkuva pilkallinen keskustelu maataloustuista ja ylituotannosta tuntui hänestä vääristyneeltä politikoinnilta. Talonpoikien tulopolitiikka oli valtiovallan ja maatalouden keskinäistä vääntöä.

Maatalous oli erityisessä tilanteessa niin sanotun tulopolitiikan osalta. Sopimukseen piti päästä, jotta tavoitehinnat voitiin vahvistaa.

Kustannusten nousun korvaaminen oli tilastomatematiikka, mutta viljelijöiden tulokehityksestä ja sosiaaliturvasta käytiin kovaa poliittista vääntöä.

Taisto tuskaili usein, että hän kantaa vastuun, vaikka ei edes kuulu neuvottelijoihin.

Maataloushallintoon kuuluivat monet merkittävät asiat, maatalouspolitiikan lisäksi metsäpolitiikka. Tosin puun hinnoista sovittiin MTK:n ja teollisuuden kesken.

Hallinnon alaisuuteen kuuluivat lisäksi kalastus, metsästys, poronhoito ja puutarhatalous. Vesi- ja ympäristöhallinto ja maanmittaushallinto olivat myös keskeisiä toimialoja.

Taiston erityinen kiinnostus kohdentui tutkimuslaitosten toimintaan. Tiedekokonaisuus oli tuolloin todella merkittävä.

Ilman hänen lujaa tahtoaan nykyinen MTT ei olisi rakentunut merkittäviltä osiltaan Jokioisiin.

Taisto Tähkämaa oli viimeinen sodat kokeneen ikäpolven talonpoikaisvaikuttaja, kansanedustaja ja ministeri. Hänen elämäntyönsä palkittiin monin tavoin. Ensimmäisen luokan Vapaudenristi rintatähtineen on korkein kunnianosoitus.

Oli suuri etuoikeus tuntea hänet läheltä. Yksityisesti Taisto oli vaatimaton maaseudun mies.

Taisto Tähkämaan elämäntyötä kunnioittaen ja läheisten suruun osaa ottaen.