Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen
Vastaan jolkottelee karvainen ovikello, kun kaarramme autolla Tuunauskaupan pihaan Iin Olhavassa. Ovikello on hyväntuulinen mutta kokonsa puolesta kunnioitusta herättävä irlanninsusikoira Iiris, joka ilmoittaa vieraiden saapumisesta emännälleen.
Ovikellon lisäksi Iiris on Teresa Törmäsen yrityksen vartiointipäällikkö ja ilmeisen läheinen ystävä.
Huonekalujen entisöinnistä ja tuunauksesta itselleen ammatin tehnyt Törmänen päätyi asumaan metsän keskelle puolivahingossa.
”En minä mihinkään Olhavaan muuta”, hän tokaisi aviomiehelleen, joka esitteli ilmoitusta omakotitalosta ja rantamökistä meren rannalla.
Niin kuitenkin kävi, että nelisen vuotta sitten pariskunta pakkasi tavaransa ja muutti Oulusta vajaan tunnin ajomatkan päähän katuvalojen ulottumattomiin.
”En minä mihinkään Olhavaan muuta.”
Päätöstä ei ole tarvinnut katua, sillä Törmänen viihtyy omassa rauhassaan ja verkkokauppa pyörii. Sijainti ei ole vallan mahdoton muutenkaan, sillä nelostie kulkee kivenheiton päässä, joten myymälässä poikkeaa myös ohikulkumatkalaisia.
Tuunauskauppa myy muun muassa kalustemaaleja, pensseleitä, vetimiä ja siirtokuvia huonekalujen tuunausta varten. Lisäksi Törmänen järjestää tuunauskursseja.
Törmäsen intohimona ovat erityisesti massiivipuiset antiikkihuonekalut ja tummat sävyt. Tyylisuunnista jugend ja art deco ovat hänen mieleensä. Sen sijaan rokokoo ei puhuttele, kuten ei myöskään talonpoikaistyyli.
Hän kuitenkin rohkaisee asiakkaitaan tuunaamaan melkein mitä tahansa huonekaluja mieleisikseen, vaikkapa 80-luvun keittiökaapit tai viisi vuotta vanhan Ikea-jakkaran.
”Hyviä keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa. Ne voi aina maalata tai vaihtaa vaikka vetimet.”
”Hyviä keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa. Ne voi aina maalata tai vaihtaa vaikka vetimet”, Törmänen toteaa.
Aidosti vanhan antiikin hän jättäisi kuitenkin rauhaan.
Omiin projekteihinsa hän ostaa huonekaluja käytettyinä esimerkiksi Torista ja Facebook-kirpputoreilta.
Huonekalujen tuunaus on Törmäsen mukaan kasvava trendi – tai ainakin tuunausprojekteista sometus, hän hymähtää. Somen kautta moni asiakas on Tuunauskaupankin löytänyt.
Rovaniemeltä kotoisin oleva Törmänen innostui huonekaluista jo 1990-luvulla, kun hänellä oli kaksi pientä lasta ja hän osallistui kansalaisopiston puutyökurssille.
”Lähes kaikki naiset tekivät leikkuulaudan, mutta minä halusin tehdä keinuhevosen”, hän kertoo. Koristeellinen puuhevonen keikkuu edelleen myymälän nurkassa.
Kurssista jäi kipinä alalle ja hän lähti opiskelemaan puusepäksi. Valmistuttuaan vuonna 1998 Törmänen työllistyi Lappsetille, joka valmistaa muun muassa leikkipaikkavälineitä.
Lopulta hänen kätensä eivät kestäneet raskasta työtä, johon kuului muun muassa leikkipaikkojen laivamastojen nostelua.
Törmänen harrasti Punaisen Ristin ensiaputoimintaa ja päivysti yleisötapahtumissa. Harrastuksen kautta syntyi idea lähteä opiskelemaan hätäkeskuspäivystäjäksi. Tie vei siis Pelastusopistoon Kuopioon.
Hän ehti työskennellä Lapin hätäkeskuksessa muutaman vuoden, kunnes Hätäkeskuslaitos uudistui ja työt kuljettivat Ouluun vuonna 2011.
Törmänen viihtyi päivystäjän työssä, mutta 12 tunnin työvuorot ja yötyö veivät veronsa. Uniongelmat sekä niska- ja hartiaseudun vaivat ajoivat hänet sairauslomalle ja lopulta vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeelle.
Alkuvuodesta 2020 Törmänen perusti ystävänsä kanssa maaleja myyvän yrityksen ja heillä oli myymälä Oulun keskustassa. Aika oli kuitenkin erittäin vaikea ensin koronan ja sitten Ukrainan sodan vuoksi. Myymälä pantiin kiinni keväällä 2022 ja yritys jatkoi verkkokauppana.
”Tämä on oma kiva harrastus eläkkeen ohella.”
Nyt yritys on yksin Törmäsen, eikä hän tavoittele isompaa kasvua.
”Tämä on oma kiva harrastus eläkkeen ohella”, 57-vuotias Törmänen luonnehtii. Kokopäiväistä työtä hän ei kykenisi tekemään.
Törmäsellä on ollut useita sisustusalan opiskelijoita harjoittelijoina. Vaikka vakituista työtä hän ei pysty tarjoamaan, opiskelijat ovat päässeet oppimaan monipuolisesti erilaisia työvaiheita. Alan harjoittelupaikoista on kova pula.
Yrittäminen on Törmäsen mukaan rankka laji, mutta kun on työskennellyt pari vuosikymmentä hätäkeskuspäivystäjänä, niin kaikki on koettu, hän naurahtaa.
”Asiakkaat ovat rauhallisempia ja mukavampia”, hän naurahtaa.
Päivystäjänä sai säännöllisesti kuunnella solvauksia ja uhkauksia, jos soittajalle ei heti lähetetty pelastusajoneuvoa paikalle.
Vaikka työajan voi periaatteessa määritellä nyt itse, kaikki ei tapahdu virka-aikaan.
”Viikonloppuisinkin on pakko vastata chatteihin ja somessa on pakko roikkua.”
Harmaita hiuksia on aiheuttanut Posti, jolla ei ollut kahteen vuoteen Iissä lainkaan toimipistettä. Toukokuussa tilanne parani, kun uusi K-kauppias otti myymäläänsä palvelupisteen.
Hän kiittää myös Postnordin noutopalvelua, joka hakee asiakkaiden tilaukset kotiovelta.
Myymälä on auki vain muutamana päivänä viikossa ja sopimuksen mukaan. Tavallisesti asiakkaat ilmoittavatkin etukäteen, milloin olisivat tulossa.
Joskus kiireiset asiakkaat pyytävät Törmästä tuomaan ostokset hirviaidan portille, joka sijaitsee nelostieltä myymälää kohti käännyttäessä.
Tienvarsimainoksia Törmänen ei ole tarkoituksella laittanut, sillä myymälä sijaitsee heidän kotinsa pihapiirissä. Hän ei kaipaa yllättävää turistilaumaa tontilleen silloin, kun siihen ei ole varautunut.
Kädentaitomessut Oulussa ja Rovaniemellä ovat pienyrittäjälle iso mutta tärkeä ponnistus. Somen ja verkkokaupan aikakaudella myös kasvokkaisilla kohtaamisilla on paikkansa. Myynti kiihtyy aina messujen jälkeen.
Intensiivisten viikonloppujen jälkeen on taas hyvä palautella merenrantametsien maisemissa. Emäntänsä kannoilla tiiviisti tallusteleva Iiris taitaa olla samaa mieltä.
Teresa Törmänen
Tuunauskaupan yrittäjä, koulutukseltaan puuseppä ja hätäkeskuspäivystäjä.
Syntynyt 1969 Rovaniemellä, asuu Iin Olhavassa.
Perheeseen kuuluu aviomies, kaksi aikuista lasta puolisoineen ja yksi lapsenlapsi sekä kolmevuotias irlanninsusikoira Iiris.
Harrastaa pihatöitä, marjastusta ja sienestystä.
- Osaston luetuimmat