MT 100 vuotta sitten: Hevoskasvatus sai ohjesäännön poikineen

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti lokakuussa 1925 hevoskasvatuksen ohjesäännöstä, joka sisälsi tarkat määräykset kantakirjanpidosta ja kantakirjanäyttelystä, valtion kilpa-ajoista sekä kevytmuotoisten hevosten kasvatuksen edistämisestä. Kuvan hevoset laidunsivat vuonna 2023. Kuva: Sanne Katainen

Hevoskasvatuksen edistäminen. Maatalousministeriö hyväksynyt ohjesäännön.

Kuten tunnettu, annettiin tammikuun 11 p. 1924 uusi hevoskasvatuksen edistämistä tarkoittava asetus. Nyttemmin on maatalousministeriö vahvistanut ohjesäännön asetuksen toimeenpanoa varten.

Ohjesäännön mukaan toimenpiteet hevoskasvatuksen edistämiseksi tarkoittavat maan oloihin soveltuvan, raskasmuotoisen suomalaisen työhevosen jalostamista sekä sellaisen kevytmuotoisen suomalaisen työhevoskannan kehittämistä, joka samalla soveltuu maassa sotilasratsuksi.

Ohjesääntö sisältää tarkat määräykset kantakirjanpidosta ja kantakirjanäyttelystä, valtion kilpa-ajoista sekä kevytmuotoisten hevosten kasvatuksen edistämisestä.

Mikäli menoarviossa on tarkoitusta varten osotettuja varoja, voidaan liittojen välityksellä toimeenpanna myöskin työkelpoisuuskilpailuja kantakirjaan otetuilla oriilla ja tammoilla maataloushallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Kaikenlaisia ominaisuuksia mainostettiin olevan Regipan-hiivapreparaatilla. Mainos julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa lokakuussa 1925. Kuva: Kansallisarkisto

Kieltolakirikokset Hämeessä.

Kieltolakirikoksista on viime elokuun aikana Hämeen läänissä asetettu syytteeseen kaikkiaan 183 henkilöä, niistä 160 miestä ja 23 naista.

Näistä on pantu syytteeseen valmistuksesta 2 miestä, kuljetuksesta ja varastossapidosta 126 miestä ja 14 naista, myynnistä ja lahjoituksesta 31 miestä ja 9 naista ja muista kieltolakirikkomuksista 1 mies.

Takavarikkoon on otettu 522,93 litraa spriitä ja muita alkoholipitoisia aineita 3,42 litraa. Juopumuksesta on pantu syytteeseen 718 miestä ja 11 naista.

Veden päällä liikkuva mylly.

Eräs puumalainen mylläri on laittanut erittäin käytännöllisen myllyn saaristolaisten tarpeiksi. Tavalliseen lotjaan on sijoitettu kivipari ja höyrykone, joka antaa laitokselle käyttö- ja kuljetusvoiman.

Mylly, joka lienee ainoa laatuaan, jauhaa noin 10 hl. ruista tunnissa. Se on erittäin tervetullut maanviljelijöille, näillä kun usein on 10, jopa 20 km. myllymatka.

Mylly on ollut käytännössä vasta pari kolme viikkoa ja työskentelee tätä nykyä Anttolassa.