Jäikö rokotussarja sinultakin kesken? Tällainen on aivotulehdus, jonka määrä on kasvussa

Puutiaisaivotulehdukselta suojautuminen vaatii yhteensä kolme rokoteannosta, joiden jälkeen rokotetulla on lähes sataprosenttinen vastustuskyky tautia vastaan.  Kuva: Sanne Katainen

Punkkien levittämät puutiaisaivotulehdukset (TBE) ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina Suomessa. Seurantakaudella lokakuusta 2023 syyskuun 2024 loppuun THL:n tartuntatautirekisteriin raportoitiin 200 uutta puutiaisaivotulehdusta.

Puutiaisaivotulehdusta esiintyy laajasti Euroopassa. Baltian maissa esiintyvyys on Euroopan suurinta suhteessa väestömäärään. Merkittävä TBE-riski on myös Etelä-Ruotsissa sekä laajoilla alueilla Keski- ja Itä-Euroopassa.

Vastaava lääkäri Jukka Vakkila Suomen Rokotepalvelusta kertoo tiedotteessa, että Suomessa rokottaudutaan puutiaisaivokuumetta vastaan keskimääräistä harvemmin kuin valtaosassa Euroopan maista.

Suomessa TBE-rokotuskattavuus on noin 26 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa väestöstä suojan on saanut 47 prosenttia ja Virossa 45 prosenttia. Itävallassa TBE-rokotteita on annettu 1970-luvulta, minkä ansiosta väestöstä peräti 81 prosentilla on suoja tautia vastaan.

Puutiaisaivotulehdukselta suojautuminen vaatii yhteensä kolme rokoteannosta, joiden jälkeen rokotetulla on lähes sataprosenttinen vastustuskyky tautia vastaan.

Moni suomalainen ei muista tai viitsi ottaa kaikkia kolmea rokotetta.

”Kyselytutkimuksista tiedetään, että rokotussarja jää monella kesken. Kolme annosta ottaa vain 41 prosenttia sarjan aloittaneista”, Vakkila sanoo.

Suomea heikompi rokotesuoja TBE:tä vastaan on Slovakiassa, Romaniassa ja Puolassa.

Osalle sairastuneista puutiaisaivotulehdus aiheuttaa keskushermostotaudin, kuten aivokalvontulehduksen, selkäytimen tulehduksen tai aivokuumeen. Oireina voi ilmetä halvauksia, kognitiivisia ongelmia, muistihäiriöitä ja käytöksen muuttumista. Pahimmillaan tautiin voi kuolla.

Suomessa nuorin sairastunut on 2-vuotias. Tautia diagnosoidaan suhteellisesti enemmän vanhemmilla ihmisillä, sillä iän myötä vakavien oireiden riski kasvaa.

”Tauti ei kuitenkaan ole lapsilla vähäpätöinen, vaan voi aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia, kuten oppimisvaikeuksia ja käytöshäiriöitä”, Vakkila huomauttaa.

Punkki eli puutiainen on hämähäkkieläin.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Punkit ovat aktiivisia, kun lämpötila ylittää 5 astetta. Ilmaston lämmetessä punkit ovat yhä suuremman osan vuodesta liikkeellä.

TBE-tapausten kasvulle on arvioitu olevan useita eri syitä: punkkien ja niiden isäntinä toimivien jyrsijöiden määrän kasvu, viruksen lisääntymistä edistävät ilmasto-olot sekä taudin parempi tunnistaminen.