MT 100 vuotta sitten: Kesanto ei liikaa karjanlantaa kaipaa

Maaseudun Tulevaisuus muistutteli vuonna 1925, ettei kesantoa pidä lannoittaa liian runsaalla karjanlannalla. Arkistokuva tältä vuosituhannelta. Kuva: Markku Vuorikari

Lannoituksen järjestäminen käytännössä.

Johtaja Väinö Suuronen ja insinööri E. A. Malm ovat tänä vuonna julkaisseet kirjasen, nimeltä ”Lannoitusmenetelmien uudistaminen”.

[...] Kaikki kirjoittajat vaativat, että kesannon lannoittamisessa runsaalla karjalannalla on luovuttava, jotta vältyttäisiin liian runsaan typen antamisesta rukiille. Kaikki kirjoittajat eivät kuitenkaan huomaa, miten vaikeaa käytännössä on siirtää suurin osa kesannolle tähän asti tulleesta lannasta juurikasveille, perunalle tai heinälle kylvettävälle kevätviljalle.

Sisäruokinta talvella tuottaa nimittäin suurimman osan lannasta ja olisi näin ollen keväällä entisten kiireitten lisäksi saatava hajalle ja peittoon. Kesannon lannoitus on ollut omiansa tasoittamaan työn kulutusta peltoviljelystöissä, mutta ehdotettu toimenpide tulee olemaan työn kulutukseen nähden vaikutuksiltaan aivan päinvastainen. [...]

Lannoituskysymyksen yhteydessä emme saata olla käsittelemättä myös maanparannusaineitten käyttöä, sillä nykyisten kalliitten työkustannusten vuoksi on tämäkin kysymys joutunut uuteen vaiheeseen. Saven irtiotto, siirto ja levitys suolle tulee suhteellisen lyhyillä matkoillakin maksamaan Smk. 2,500: – 3,000: [nykyrahassa 980–1 180 euroa] hehtaaria kohti, jos käytetään mainitulle pinta-alalle 200–250 kiinteätä kuutiosavea.

Puutarhaliike mainosti taimistotuotteitaan Maaseudun Tulevaisuudessa lokakuussa 1925. Kuva: Kansallisarkisto

Tasavallan presidentti

on vahvistanut asetuksen kalkkikivijauheen rautatierahdin laskemisesta.

Asetuksessa säädetään, että kalkkikivijauhe on sitä valtion rautateillä kuljetettaessa rahdinlaskuun nähden luettava kuudenteen tavaraluokkaan.

Tasavallan presidentti on hyväksynyt hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi vuokra-alueita tikeissä asumusryhmissä koskevien vuokrasuhteiden edelleen jatkamisesta.

Uusia kovia myrskyjä tulossa.

Meteorologisen laitoksen tietojen mukaan on jälleen odotettavissa kovia ja myrskyisiä tuulia lounaan ja luoteen puolelta sekä aluksi sateita ja myöhemmin ajoittain selkeämpää, sen jälkeen koleampaa.

Korkein ilmanpaine vallitsee Englannissa, ollen 776 mm., alhaisin 725 mm. Huippuvuorten kaakkoispuolella; Helsingissä 757 mm. Paine laskee Fenno-Skandiassa, mutta nousee lännempänä.

Taivas on useimmiten pilvessä, lumi- tai vesisateita on ollut Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tuulet puhaltavat etelästä tai lännestä. Voima vaihtelee 2–6 B. [boforin] välillä. Itämerellä on myrsky. Lämpötila on lännessä 5–7 ast., muualla lähellä 0. Yöllä on ollut halloja.