
Näin mustikat ja puolukat saavat lihakset pysymään kunnossa vanhetessa
Tuore tutkimus kertoo yllättäviä asioita metsämarjojen vaikutuksesta rasva-aineenvaihduntaan.Lue artikkelin tiivistelmä- Tutkimuksessa mustikoiden, puolukoiden ja juolukoiden pterostilbeeni vähensi lihaksiin kertyvää rasvaa hiiren lihassoluissa laboratoriossa.
- Pterostilbeeni hajotti kertynyttä rasvaa energiaksi ja esti tumaproteiinin hajoamista, mikä säilytti lihassolujen rasvanpolton tehokkaana.
- Tutkijoiden mukaan tulokset eivät osoita samoja vaikutuksia ihmisillä, ja käytetyt pitoisuudet olivat ravinnosta saatavia suurempia.
Vielä ehtii metsään keräämään marjoja, jotka pursuavat terveellisiä flavonoideja. Taitaa niissä olla muutakin hyvää, sillä aivan uusi mielenkiintoinen tutkimustieto kertoo etenkin mustikoissa, mutta myös puolukoissa ja juolukoissa olevasta pterostilbeenista.
Se vaikuttaa uudella tavalla rasva-aineenvaihduntaan vähentämällä lihaksissa pesivää rasvaa. Seurauksena saattaa ikääntymiseen liittyvä lihasten surkastuminen vähetä.
Lihakset ovat ytimessä elimistön energiatasapainon säätelyssä. Niihin voi keräytyä myös rasvaa. Lihasten rasva on osallisena ylipaino-ongelmissa ja ikääntymiseen liittyvässä fyysisessä alamäessä.
Shinzun yliopiston tutkijat Japanissa selvittivät, voisivatko kasvien yhdisteet ehkäistä lihassolujen rasvoittumista. Pterostilbeeni vaikutti kiinnostavalta, joten sen vaikutusmekanismeja selvitettiin.
Tutkimuksessa selvisi, että mustikoissa ja puolukoissa oleva yhdiste säilytti lihasten rasvanpolton tehokkaana. Kuva: Timo FilpusKokeet tehtiin hiiren lihassoluilla laboratoriossa. Pterostilbeenin läsnäollessa soluihin ei päätynyt rasvaa runsaasta tarjonnasta huolimatta. Solut kasvoivat normaalisti. Aine ei estänyt rasvan siirtymistä solujen sisään, vaan hajotti kertynyttä rasvaa ja muutti sitä energiaksi.
Tarkempi mekanismikin paljastui. Pterostilbeeni esti erään tumassa olevan proteiinin hajoamista, jolloin lihassolun rasvanpoltto säilyy tehokkaana.
Mustikoiden päivittäinen lisääminen puuroon on joka tapauksessa hyvä idea.
Johtopäätös, että mustikoita syömällä kaikki nämä mainiot tapahtumat toteutuisivat, on toki ennenaikainen. Tiedot saatiin laboratoriossa hiiren soluilla, ei ihmisistä. Myös käytetyt pitoisuudet olivat suurempia kuin ravinnosta tavallisesti saadaan.
Vaikka varauksia tulosten käytännön merkityksestä voi esittää, antaa pterostilbeenin vaikutusmekanismin selvittäminen mahdollisuuksia uusien lääke- tai lisäaineiden kehittämiseen. Niillä voitaisiin vaikuttaa lihasten säilymiseen toimintakykyisinä, mutta myös laajemmin rasva-aineenvaihduntaan. Ja sitä kautta esimerkiksi diabeteksen ehkäisyyn.
Mustikoiden päivittäinen lisääminen puuroon on joka tapauksessa hyvä idea. Ehkä entistä parempikin, jos mukana tuleva pterostilbeeni edes vähän vaikuttaisi.
Tutkimus on luettavissa täältä.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






