Isännöitsijä ei kolaa pihoja puhtaaksi, kuten moni luulee
Varsinkin nuoret ovat tyytymättömiä isännöintiin, mutta toisinaan haukutaan väärää puuta.
Lumityöt aiheuttavat usein taloyhtiöissä napinaa. Kuva: Matti TurtiainenVain 2 prosenttia suomalaisista pitää isännöintialan mainetta erittäin hyvänä ja 23 prosenttia melko hyvänä, käy selville tuoreesta Isännöintiliiton kansalaiskyselystä.
Erittäin huonoksi alan maineen kokee 6 prosenttia ja melko huonoksi 22 prosenttia vastaajista. Valtaosa eli noin 40 prosenttia vastaajista suhtautuu isännöintiin neutraalisti.
Avoimista vastauksista käy ilmi, että ongelmiksi koetaan esimerkiksi isännöinnin puutteellinen viestintä ja mahdollisuus paneutua oman yhtiön asioihin.
”Kustannusten lypsäminen on riistäytynyt käsistä, peruspalveluun tuntuu sisältyvän koko ajan vähemmän ja erillislaskutettava määrä kasvaa koko ajan”, eräässä palautteessa todetaan.
Suomalaiset tuntevat huonosti, mitkä asiat kuuluvat isännöitsijälle.
Tutkimustuloksissa näkyy etenkin 35–49-vuotiaiden kriittisyys isännöintiin.
Isännöintiliiton johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt toteaa, että taloyhtiöiden hallituksissa on päätöksiä tekemässä usein iäkkäämpää väkeä. Aina päätökset eivät miellytä nuoria, mikä voi heijastua kriittisenä suhtautumisena isännöintiin.
”Isännöinti on taloyhtiössä usein hallituksen päätösten toteuttaja”, Falck-Hvilstafeldt muistuttaa.
Suomalaiset tuntevat melko huonosti taloyhtiöiden isännöitsijän tehtävänkuvan. Usein ajatellaan, että isännöinti ratkoo naapuririitoja sekä huoltaa kiinteistöä ja piha-aluetta.
Todellisuudessahan kiinteistöhuolto on huoltoyhtiön vastuulla. Isännöinti puolestaan huolehtii esimerkiksi taloyhtiön hankinnoista, kunnossapidosta ja kiinteistön arvon kehityksestä, muistuttaa Falck-Hvilstafeldt.
Isännöintiliiton marraskuussa 2025 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yhteensä 1 153 yli 18-vuotiasta suomalaista, ja tutkimuksen toteutti Taloustutkimus oy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
