Kuollut: Pulla-Pirtin perustaja Antero Räinä rakasti läheisiään ja leipomista
Antero Räinä jätti lähtemättömän jäljen suomalaiseen leipomoalaan.
Yrittäjä Antero Räinä osallistui loppuun saakka Pulla-Pirtin että toisen poikansa isännöimän Viskaalin tilan toimintaan. Kuva: Tuula Kukkola-RäinäOululaisen leipomoyrityksen Pulla-Pirtti Oy:n perustaja ja yrittäjä Kaarlo Andreas ”Antero” Räinä kuoli Oulussa 88-vuotiaana 25.5.2026. Hän osallistui loppuun saakka sekä Pulla-Pirtin että toisen poikansa isännöimän Viskaalin tilan toimintaan.
Räinä syntyi Lumijoella 13.7.1937. Hän varttui pientilalla suuren perheen nuorimpana lapsena. Yritteliäs ja töitä pelkäämätön nuori mies mietti armeijan jälkeen Ruotsiin lähtöä, mutta päätyi töihin Oulun Aleksanterinkadulla sijainneeseen Pulla-Pirtti -nimiseen pienleipomoon. Vuonna 1958 hänestä tuli sen omistaja.
Lainarahalla, tarkalla taloudenhallinnalla ja markkinavainulla Antero Räinä kasvatti yrityksen 1960–1990-luvuilla yhdeksi Suomen suurimmista leipomoista. Menestys ei tullut helpolla, vaan suurin osa elämästä kului leipomossa. Töitä tehtiin joka päivä, lähes kellon ympäri. Käytännössä leipomossa kasvoivat myös Anteron pojat Hannu ja Heikki. Työnteko oli Anterolle elämän sisältö, ja suuri mielenkiinto leipomiseen auttoi jaksamaan rankassa arjessa.
Antero Räinä oli aikansa kasvuyrittäjä. Hän onnistui yhdistämään Suomen kaupungistuvan väestön ostoleivän kysynnän uudenlaisin leipomokoneiden innovaatioihin. Hän kehitti ja keksi useita nykyisinkin leipomoteollisuuden käytössä olevia koneita, kuten ruisraskitussäiliön ja leipien ja pullien halkaisulinjan.
Vaimonsa Tuulikin kanssa he toivat markkinoille uudenlaisia leipomotuotteita ja erilaisia versioita pohjoispohjalaisesta rieskasta ja munkeista. Ohrarieska, Perunarieskanen ja Hillomunkki ovat pitkään olleet leipomon tunnetuimpia tuotteita, ja tuotteiden toimitusalue onkin kasvanut lähes koko Suomen kattavaksi.
Hän toimi aikoinaan aktiivisesti myös Leipuriliiton valtuuskunnan ja hallituksen jäsenenä. Voisi sanoa, että Antero Räinä jätti lähtemättömän jäljen koko suomalaiseen leipomoalaan.
Antero luopui säännöllisestä työstä 67-vuotiaana ja toimi vaimonsa Tuulikin omaishoitajana. Ravihevoset olivat pariskunnan yhteinen harrastus, kotipaikka Lumijoella oli myös Anterolle tärkeä. Ruuan alkutuotanto ja maanviljely olivat Anteron suuri intohimo ja hän osallistuikin aktiivisesti vanhana isäntänä Viskaalin tilan viljelyyn ja kehittämiseen.
Antero asui loppuun saakka Pulla-Pirtin Oulun leipomon pihapiirissä omassa kodissaan. Leipomisesta hän ei koskaan luopunut. Antero pyrki aktiivisesti siirtämään osaamistaan pojilleen ja kolmannelle polvelle. Vielä viimeisinä hetkinäkin käytiin läpi uusia konehankintoja ja karhitsemisen saloja.
Vaimo Tuulikki ja pojat Hannu ja Heikki perheineen olivat Anterolle erittäin tärkeitä. Viimeisinä vuosina iloa toivat lastenlasten lisäksi myös lapsenlapsenlapset. Perhe ja moni Anteron tuntenut jää kaipaamaan lämmintä persoonaa ja aina tarvittaessa apuna ollutta perheenpäätä.
Lepää rauhassa, pappa.
Tuula Kukkola-Räinä, Anteron miniä ja muu Räinän perhe
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

