
Järki ja tunteet mitattiin: Pulkka-sonni saa vielä jatkaa hommassaan – myynti-ilmoitus peruttiin, kertoo isäntä
Hyvänkaltaiselle herrasmiehelle on edelleen käyttöä Pakurin Torpan -tilalla Ikaalisissa. Morsmaikut piti kuitenkin vaihtaa.
Pulkka oli hetken myynnissä, mutta hyvien näyttöjen ansiosta se jatkaa samalla tilalla vielä yhden kauden. Kuva: Piia HyttinenNukutun yön jälkeen päätös voi muuttua. Näin kävi kyyttösonni Pulkan tapauksessa.
Ikaalisissa toimivan Pakurin Torpan isäntä Miika Åfelt oli päättänyt myydä Pulkan. Myynti-ilmoitus Facebookissa keräsi mukavasti huomiota viime viikolla, mutta lopulta Pulkka jatkaa vielä Åfeltin luomutilalla.
”Mietimme asiaa vielä tarkemmin. Pulkka on sen verran hyvänkaltainen herrasmies, että pidämme sen toisella puolikkaalla karjaa ja sen jälkeläiset keskitetään toiseen karjaosastoon. Näin Pulkka jatkaa meillä vielä yhden astutuskauden, Miika Åfelt kertoo.
Ensi kesänä tilalla on ensimmäistä kertaa kaksi laumaa ja kummallakin laumalla on oma sonninsa.
Myyntipäätöksen peruminen oli sekoitus järkeä ja tunteita.
”Totta kai eläimistä tulee ystäviä, kun niiden kanssa paljon tehdään töitä.”
”Totta kai eläimistä tulee ystäviä, kun niiden kanssa paljon tehdään töitä. Toisaalta tämä on yritystoimintaa, joka pitää saada kannattamaan.”
Myynti olisi ollut järkevää talven lähestyessä.
”Siitossonni vie paljon tilaa talvikaudella, koska luomussa sillä pitää olla vapaat tarhaustilat. Nyt tehtiin kuitenkin toisenlaisen päätös ja uskon sen olevan meille oikein hyvä.”
Pulkka tuli Åfeltin navettaan verrattain läheltä Osarasta Jukka Heinäsuon tilalta.
Pulkka on saanut paljon aikaan Pakurin Torpalla. Ensimmäiseltä astutuskaudelta tilalle on syntynyt noin 15 pikkusonnia ja runsaat 10 lehmävasikkaa.
”Pikkusonnit menevät teuraaksi kaksivuotiaina ja lehmävasikat myydään eteenpäin, koska meillä tilat eivät riitä kaikille uusille tulokkaille.”
Åfelt kehuu Pulkkaa. Se on hyvän kokoinen samoin kuin sen siittämät jälkeläiset.
”Sonni on aina sonni. Se ei ole lemmikki, jota menen rapsuttelemaan laitumelle. Olemme hyvissä väleissä keskenään ja se väistää minua. Näiden kyyttöjen kanssa pitää kuitenkin olla myös varuillaan, koska ne ovat aika vikkeliä.”
Itäsuomenkarjan eli kyyttöjen geeniperimä oli aikanaan uhattuna, mutta Åfeltin mukaan tilanne on korjaantunut.
”Alkuperäisrotutuen ansiosta tilanne on nyt parempi. Se on tärkeää muun muassa rodun säilymisen ja ruokaturvallisuuden kannalta”, Miika Åfelt toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





