Tiesitkö? Tämän kirjan kuuntelemiseen menee yli yhdeksän työpäivää

Maailman pisimmän romaanin lukemiseen saa varata saman verran aikaa kuin monen kymmenen ohuemman opuksen tavaamiseen. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Koululaisten lukutaidon tilasta ollaan huolissaan, eikä moni aikuinenkaan malta siirtyä ruudun ääreltä kirjallisuuden pariin. Kirjojen liian vähäistä määrää tästä ilmiöstä tuskin kannattaa syyttää, sillä pelkästään vuonna 2024 Suomessa julkaistiin melkein 4 300 uutta teosta ja omakustanteita siihen päälle.

Luettavaa siis riittää oppikirjoista sarjakuviin ja romanttisesta kioskikirjallisuudesta ydinfysiikkaa selittäviin tietokirjoihin. Teosten mitta luonnollisesti vaihtelee melkoisesti.

Jos haluaa lukea yhtä romaania mahdollisimman pitkään, hyvä valinta on ranskalaisen Marcel Proustin (1871–1922) järkälemäinen teos Kadonnutta aikaa etsimässä, joka ilmestyi suomeksi Tammen kustantamana vuosien 1968 ja 2006 välillä.

Kyseinen kirjallinen järkäle julkaistiin alun perin ranskaksi nimellä À la recherche du temps perdu vuosien 1913 ja 1927 välillä kaikkiaan seitsemänä eri niteenä.

Alkukielisessä teoksessa on kaikkiaan 1 300 000 sanaa. Jos kaikki teokseen painetut merkit, mukaan lukien välilyönnit, lasketaan, lukemaksi saadaan lähes 10 miljoonaa. Vertailun vuoksi: tässä jutussa on noin 1 500 merkkiä.

Jos taas haluaa viettää mahdollisimman pitkän ajan saman äänikirjan parissa, suomeksi voi kuunnella yhtä romaania peräti 68 tuntia ja 40 minuuttia. Jos kuunteluun suhtautuu päivätyönä ja kuuntelee teosta 7,5 tuntia päivässä, kuuntelu-urakkaan saa varata yli yhdeksän työpäivää.

Kyseinen äänijärkäle on Tero Valkosen suomentama ja Olavi Uusivirran lukema, yhdysvaltalaisen David Foster Wallacen (1962–2008) teos Päättymätön riemu (Siltala, 2020).

Lähteet: Britannica, Kustannusalan tilastot, TS, Yle