Kaunis kirjopikarililja kasvaa luonnonvaraisena joissakin Ahvenanmaan lehdoissa. Kuva: Kari Salonen
Vaihtoehto tuijalle: Tiesitkö, että kataja, kuusi ja mänty ovat erinomaisia kasveja pölyttäjille?
Myös tuulipölytteiset kasvit tarjoavat pölyttäjille tärkeää suojaa ja ravintoa.
Katajaa on käytetty aikaisemmin monipuolisesti erilaisissa puutöissä ja mausteena. Suomen vanhimmat katajat ovat eläneet yli 1000-vuotisiksi. Kuva: Jarno MelaSuomen luonnonsuojeluliitto on julkaissut verkkosivuillaan Pölyttäjäkasvioppaan, joka auttaa kotipuutarhureita löytämään pihoilleen ja parvekkeilleen napin painalluksella pölyttäjille hyödyllisiä kasveja.
Opas on innostava ja helppokäyttöinen. Siitä voi hakea tiettyä kasvia tai selata esimerkiksi erinomaisesti pölyttäjäkasviksi soveltuvia kasveja.
Lista yllättää puutarhatoimittajankin. Se sisältää paljon tuttuja lajeja, joita ei aikaisemmin ole tullut harkittua pölyttäjien näkökulmasta.
Esimerkiksi katajasta kerrotaan seuraavaa: ”Vaikka kataja onkin tuulipölytteinen, se saa oppaassamme täydet kolme sydäntä, koska se on paitsi upea luonnonkasvi, hyvin käyttökelpoinen pihapensas. Kotikataja koristaa aurinkoista pihaketoa, ruokkii katajaluteita ja katajamittarin toukkia.”
”Kataja viihtyy paahteisellakin pihalla eikä ole yhtä arka keväiselle auringonporotukselle kuin tuijat.”
”Tiheä, piikkinen pensas tarjoaa myös mainion suojan ja pesäpaikan linnuille. Osa katajista kasvaa komeiksi pylväsmäisiksi puiksi. Kataja ei tarvitse kalkitusta; se viihtyy luontaisen happamassa maaperässämme mainiosti.”
Opas suosittelee luonnonystäville katajaa ulkomaisten tuijalajien sijaan.
”Kataja viihtyy paahteisellakin pihalla eikä ole yhtä arka keväiselle auringonporotukselle kuin tuijat. Taimia on suhteellisen hyvin saatavilla taimistoista ja puutarhaliikkeistä. Tarkista, että taimi on kotimaista tuotantoa.”
Samantapaisilla syillä myös mänty ja kuusi luetaan erinomaisiksi pölyttäjäkasveiksi.
Luonnonvaraisia lajeja kannattaa suosia istutuksissa mahdollisuuksien mukaan, koska ilmaston muuttuessa vierasperäinen puutarhakasvi voi levitä hallitsemattomasti ja muuttua haitalliseksi vieraslajiksi.
Lisäksi suomalaiset pölyttäjät eivät välttämättä pysty hyödyntämään vieraita lajeja. Ihmiselle hyvin samankaltaiset kasvit voivat erota hyönteisen näkökulmasta toisistaan merkittävästi.
Luonnonsuojeluliiton mukaan pölyttäjäkato on maailmanlaajuisesti todellinen uhka, ja Suomessakin melkein joka viides pölyttäjälaji on vaarassa kadota.
”Kotipihoja ja avoimia viheralueita on hoidossa kymmenen kertaa enemmän kuin pölyttäjien tärkeimpiä elinympäristöjä niittyjä ja ketoja. Kun muutamme piintyneitä käsityksiämme pihoista, puistoista ja tienvarsista, voimme todella auttaa luontoa”, hankepäällikkö Titta Vikstedt Luonnonsuojeluliitosta kertoo.
Pölyttäjäkasviopas suosittelee istuttamaan ja kylvämään kotipihoille erityisesti paikallisia luonnonkukkia, -puita ja -pensaita. Lisäksi opas auttaa valikoimaan puutarhamyymälöissä pölyttäjille mieluisia koriste- ja hyötykasveja.
Pölyttäjäkasviopas löytyy osoitteesta sll.fi/polyttajakasviopas.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
