Tästä tunnistat sivistyneen ihmisen
Sivistys on taitoa rakentaa yhteiskuntaa ja tahtoa ymmärtää asioita oikein, kirjoittaa piispa Matti Repo.
Yksi osa sivistystä on luku- ja kirjoitustaito. Kuva: Jaana KankaanpääTänä vuonna on kirkossa teemana ”sydämen sivistystä 750 vuotta”. Merkkivuosi on laskettu Turun tuomiokapitulin perustamisesta vuonna 1276. Se oli alku suomalaiselle julkiselle hallinnolle ja koulutukselle. Turun tuomiokapituli on Suomen vanhin yhä toimiva virasto.
Sivistykseen sisältyy tietojen ja taitojen hallintaa mutta myös kulttuurin ja käytöksen arvoja. Lähtökohtana ovat peruskoulussa opetettavat luku- ja kirjoitustaito sekä kyky tulla toimeen toisten ihmisten kanssa. Koulunkin perustalla on koti, jossa opitaan yhteiselämän tavat.
Perustaidot ovat edellytys sille, että kykenee osallistumaan yhteiskunnan vakauden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Siinä tarvitaan kykyä kuunnella ja arvostaa toisia, käydä heidän kanssaan vuoropuhelua sekä valmiutta ottaa vastaan ja oppia muilta.
Perussivistykseen kuuluu myös kulttuurintuntemusta, esimerkiksi käsitys Suomen historian tärkeimmistä käänteistä. Tulevaisuuden luominen edellyttää menneisyyden tuntemista.
Entä onko tarpeen osata muuta kuin äidinkieltä? Ainakin siinä määrin, että syntyy yhteisymmärrys ja oma maailmankuva laajenee. Riittääkö sellaiseen rallienglanti?
Onko tunnettava taideteoksia? Tuleeko jokaisen olla lukenut Tuntematon sotilas tai nähnyt se elokuvana? Pitääkö tunnistaa edes Sibeliuksen Finlandia tai Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti? Entä eurooppalainen taide eri vuosisadoilta?
Niin politiikassa kuin nettikeskusteluissa tarvitaan siivoa kieltä ja käsitystä yhteisyydestä.
Sivistystä on myös ilmiöiden arviointi. Plussaa lupaan siitä, jos tunnistaa kulttuurin uskonnollisia taustatekijöitä ja osaa eritellä niitä. Länsimainen sivistys on kristinuskon muokkaamaa. Oikeudenmukaisuus, uskollisuus, yhteisvastuullisuus ja armollisuus ovat sen arvoja.
Suomen sanan ”sivistys” taustalla lienee siisteyteen liittyvä merkitys. Siisti ulkoasu, siisti käytös ja siivot puheet ovat sivistyksen piirteitä. Myös sana ”siveys” on samaa juurta. Sivistyksellä on moraalisten ominaisuuksien sävy.
Sanalla voi olla myös klassinen tausta. Latinan civis tarkoittaa kansalaista. Civitas on kaupunki tai valtio ja kuvaa myös kansalaisuudesta seuraavia oikeuksia. Siihen pohjautuu civilis, kansalaiselle kuuluva eli julkinen tai valtiollinen. Siitä ovat tulleet kaikki siviiliä ja sivilisaatiota tarkoittavat sanat.
Olla siviili merkitsee olla kansalainen ja oikeutettu valtion lain takaamaan turvallisuuteen, mutta myös velvollinen kannattelemaan sitä. Sivistynyt ihminen pitää sivilisaatiota yllä.
Sivistys ilmenee yhteiskunnan oikeudenmukaisuutena ja vakautena. Sen rakentamiseen voi osallistua äänestämällä, mutta myös mielipiteensä lausumalla.
Niin politiikassa kuin nettikeskusteluissa tarvitaan sivistystä, siivoa kieltä ja käsitystä yhteisyydestä. Ei riidan haastamista eikä tahallista väärinymmärtämistä ja sivuseikkojen suurentelua vaan tahtoa ymmärtää asioita oikein ja oikeissa mittasuhteissa.
Kirjoittaja on Tampereen hiippakunnan piispa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
