Suviseuroihin saapunut ylöjärveläinen maanrakennusurakoitsija Lauri Vähäjylkkä kokee, että yhteiskunnallinen ilmapiiri vanhoillislestadiolaisia kohtaan on kärjistynyt. Tämä johtuu julkisesta keskustelusta, jota esimerkiksi valtamedia on luomassa.
Vähäjylkän mukaan media suvaitsee vähemmistöistä esimerkiksi maahanmuuttajia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Suvaitsevainen asenne kuitenkin unohtuu, kun kyse on perinteisiä arvoja kannattavista ihmisistä tai uskonnollisista vähemmistöistä.
”Pride-viikolle löytyy kyllä äänekkäitä puolustajia esimerkiksi poliitikoista. Mutta vähissä ovat ne päättäjät, jotka olisivat herätysliikkeiden puolella julkisesti ja arvostaisivat meidän ajatteluamme”, hän harmittelee.
Viime viikkoina keskustelua sosiaalisessa mediassa ja mediassa on herättänyt tarratoimikunta-aktivismiryhmä, joka on kertonut aikovansa levittää Suviseuroissa tuhansia tarroja. Tarrat puoltavat esimerkiksi ehkäisyn käyttöä, minkä tahansa seksuaalisen suuntautumisen hyväksymistä ja tasa-arvoa. Tarroja levittävät ihmiset ovat entisiä ja nykyisiä lestadiolaisia.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johto on kieltänyt tarratoimikuntalaisia levittämästä tarroja seura-alueelle ja kertonut poistavansa kaikki tarrat Suviseuroista.
Lopen Suviseuroihin asuntovaunulla saapuneet Kari ja Kaisa Peni Laukaasta kertovat samaa viestiä kuin Vähäjylkkä. He kokevat myös median roolin merkittävänä mielikuvan luomisessa vähemmistöistä.
”Toivoisin, että ihmiset suhtautuisivat meihin yhtä hyväksyvästi kuin me suhtaudumme muihin, esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin ihmisiin. Haluamme elää Raamatun mukaan, mutta en voi itse sanoa kenellekään, miten sinun pitäisi elää ja ajatella”, Kari Peni sanoo.
”Haluamme elää Raamatun mukaan, mutta en voi itse sanoa kenellekään, miten sinun pitäisi elää ja ajatella.”
Kari kokee, että yleisesti ihmiset hyväksyvät hänen vakaumuksensa. Silti joskus vastaan on tullut tilanteita, joihin liittyvät vanhoillislestadiolaisiin kohdistuviin ennakkoluuloihin.
”Joskus työpaikan kahvihuoneessa ollut keskustelua onko Karin vaimo alistettuna rooliinsa kotona”, Kari kertoo.
Näin ei pariskunnan mukaan todellakaan ole. Esimerkiksi Kari viihtyy mielellään laittamassa ruokaa perheelle.
Kaisa lisää ja sanoo, että heidän perheessään pikemminkin hän päättää enemmän asioista. Kari nyökyttelee hymyillen.
”Vähissä ovat ne päättäjät, jotka olisivat herätysliikkeiden puolella julkisesti.”
Toukokuussa piispainkokous julkaisi pastoriaalisen ohjeen tuomiokapituleille tilanteista, joissa samaa sukupuolta olevat pariskunnat pyytävät avioliittoon vihkimistä tai siunaamista. Käytännössä piispat puoltavat samaa sukupuolta olevien vihkimistä ja korostavat arvostavaa suhtautumista sateenkaaripareihin.
Kirkolliskokous ei kuitenkaan virallisesti hyväksynyt sateenkaariparien avioliittoja toukokuussa 2025. Kirkon virallisen opin mukaan avioliitto kuuluu yhä miehelle ja naiselle.
Vähäjylkkä ajattelee, että Raamatun sana on muuttumaton. Kirkon ei kuitenkaan tarvitse hänestä mukautua yhteiskunnallisiin muutoksiin.
”Ei kirkon tarvitse houkutella ihmisiä esimerkiksi heavy-messuilla tai vihkiä sateenkaaripareja. Ne eivät ole kirkon tehtäviä”, Vähäjylkkä sanoo.
Vaikka kirkko vaikuttaa muuttuneen liberaalimpaan suuntaan, Vähäjylkkä kokee yhä yhteenkuuluvuutta kirkkoon.
Vahvaa kuuluvuutta kirkkoon kokevat myös Kaisa ja Kari Peni.
”Arvostan kirkkoa, koska se on aina ollut perinteinen instituutio Suomessa ja meillä on kirkkopyhiä, joita vietämme. Kirkko on myös musiikin kautta meille tärkeä”, Kari kertoo.
Kaisa Peni haaveilee kirkkomuusikon urasta. Hän on laulanut kirkon kuoroissa ja avustanut jumalanpalveluksissa Laukaan seurakunnassa.
”Kirkossa tärkeintä on kristillinen sanoma. Kirkko saa olla meidän kaikkien ihmisten näköinen. Ihmisinä hyväksyn naispapit, voin hyvin mennä heidän toimittamaan messuun ja ehtoolliselle.”
