Hyvä lukuvinkki voi olla ensitreffeillä yhtä kiinnostava keksustelun avaaja kuin leffailta. Kuva: Cecilia Svensson
Tämä on vetovoimaisin harrastus deittimarkkinoilla
Tuore kyselytutkimus paljastaa harrastuksen, joka deittimarkkinoilla viestii mahdollisen kumppanin yleissivistyksestä, älykkyydestä ja uteliaisuudesta.
Tutkimuksessa suomalaiset arvioivat lukemisen yhdeksi viehättävämmistä harrastuksista. Kuva: Jaana KankaanpääKirjojen ystävät ja lukutoukat ovat kuumaa kamaa deittimarkkinoilla, ainakin jos on uskominen Adlibriksen ja Verianin tuoreeseen kyselytutkimukseen.
Tutkimuksessa suomalaiset arvioivat lukemisen yhdeksi viehättävämmistä harrastuksista. Kyselyn naisvastaajien keskuudessa lukeminen oli jopa harrastuksista viehättävin.
Vastaajista 41 prosenttia kertoi valitsevansa mieluummin lukemisesta kiinnostuneen treffikumppanin kuin sellaisen, joka ei siitä välitä.
Vetovoimaisimpien harrastusten kärkikolmikkoon lukemisen lisäksi nousivat elokuvien tai sarjojen katselu sekä ulkoilu.
”Hyvä lukuvinkki voi olla ensitreffeillä yhtä kiinnostava kuin leffailta”, toteaa Adlibriksen viestintäpäällikkö Kristiina Ajpe tiedotteessa.
Tutkimuksessa suomalaiset arvioivat lukemisen yhdeksi viehättävämmistä harrastuksista.
Tutkimus esittää lukemisen vetävän suomalaisia puoleensa erityisesti siksi, että kirjaharrastus viestii mahdollisen kumppanin yleissivistyksestä, älykkyydestä ja uteliaisuudesta.
Positiivinen mielikuva kannustaa tutustumaan.
”Lukeminen saattaa hyvinkin vaikuttaa siihen, pyyhkäiseekö sormi deittisovelluksessa vasemmalle vai oikealle. Toki monet ovat myös kyllästyneet sovelluksiin ja nopeisiin, ulkonäköön perustuviin päätöksiin, arvioi Ajpe.
Mutta löytävätkö kirjoista kiinnostuneet henkilöt toisensa? Tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista keskustelee lukemisesta mielellään, mutta vain 17 prosenttia heistä on kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin juuri kirjojen kautta.
Toisin on Ruotsissa, jossa kirjakeskusteluista kiinnostuneita oli yli neljännes.
”Voi olla, että tuttujen kanssa juttu luistaa, mutta ventovieraiden kanssa keskustelun aloittaminen tuntuu suomalaisista hankalalta”, pohtii Ajpe.
Ahkerimmin kirjoista keskustelevat tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset. 18–29-vuotiaat aikuiset nousivat tutkimuksessa esiin myös ryhmänä, joka arvostaa lukemista kaikkein eniten.
Heistä yli 90 prosenttia piti lukemista positiivisena ominaisuutena toisissa ihmisissä.
Myös se, mitä kirjoja muiden hyllystä löytyy, kiinnostaa nuorempaa sukupolvea. 18–29-vuotiaista jopa 56 prosenttia kertoo kirjahyllyn sisällön vaikuttavan heidän käsitykseensä henkilöstä.
15 prosenttia nuorista vastaajista kertoo ostavansa itse kirjoja näyttääkseen tietynlaiselta. Lukeminen on siis myös identiteettikysymys.
Lisäksi 15 prosenttia nuorista vastaajista kertoo ostavansa itse kirjoja näyttääkseen tietynlaiselta. Lukeminen on siis myös identiteettikysymys.
”Nuorille vaikuttaa olevan selvästi muita ikäryhmiä tärkeämpää se, että muut näkevät heidät lukijoina – näin ajatteli peräti kolmannes vastaajistamme”, Ajpe kertoo.
Luettujen kirjojen määrässä Suomi lyö Ruotsin laudalta. Tutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista on lukenut viime vuonna yli 21 kirjaa. Ruotsalaisilla vastaava osuus on 11 prosenttia.
”Kirjan aika ei ole ohi”, Ajpe toteaa.
Lukeminen on myös tutkimuksen perusteella tapa rentoutua, viihtyä ja oppia uutta. Lisäksi joka viides (21 prosenttia) vastaaja kertoi tarttuvansa kirjaan vähentääkseen ruutuaikaansa.
”Kirja tarjoaa nopean algoritmisen sisällön tilalle rauhallisempaa ja mielekkäämpää tekemistä”, Ajpe pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
