Tästä syystä jääkiekon olympiakullan nappaamisesta tuli kylmän sodan käännekohta
Nyt kultamitalin voitto jääkiekossa vaikuttaa pikemminkin jakavan kuin yhdistävän amerikkalaisia, kirjoittaa Markku Jokisipilä kolumnissaan.
Yhdysvaltain jääkiekon kultajoukkue 1980 sytytti olympiatulen Salt Lake Cityn olympialaisten avajaisissa vuonna 2002. Kuva: Timo Toivanen / LehtikuvaToisin kuin Suomessa, jossa jääkiekko on urheilulajeista suurin ja kaunein, Yhdysvalloissa se häviää muille isoille joukkuelajeille eli amerikkalaiselle jalkapallolle, baseballille ja koripallolle mennen tullen niin katsojamäärissä kuin tulovirroissa. Lajin harrastaminen jakautui pitkään pistemäisesti vain tietyille seuduille maata, eikä se NHL-seurojen levittäytymisestä huolimatta vieläkään ole mikään koko maan juttu.
Perinteisesti jääkiekko on ollut Yhdysvalloissa leimallisesti pikkukaupunkien ja maaseudun laji. Se on ollut sydänmaiden pienten valkoisten yhteisöjen peli, joka on keskittynyt pohjoiseen Keskilänteen, Suurten järvien alueelle ja Uuteen-Englantiin. Vaikka metropoleissa omat NHL-seuransa onkin, sosiaaliselta taustaltaan amerikkalainen jääkiekko ei todellakaan ole mikään suurkaupunkien urbaani ilmiö.
Siksi onkin mielenkiintoista, että Yhdysvaltojen urheiluhistorian kaikkein ikonisin hetki koettiin nimenomaan jääkiekossa. Tämä tapahtui vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisissa, jossa amerikkalaiset nappasivat olympiakultaa ja voittivat ylivoimaisen ennakkosuosikin Neuvostoliiton. Tämä ”ihme jäällä” on kasvanut niin myyttisiin mittasuhteisiin, että monet pitävät sitä jopa kylmän sodan henkisenä käännekohtana.
Sunnuntaina Yhdysvallat palasi jääkiekon kultakantaan 46 vuoden tauon jälkeen. Vuoden 1980 joukkue oli tuntemattomista ja kokemattomista yliopistopelaajista koottu altavastaajaporukka, nyt jäällä viiletti 25:n NHL-tähden sikermä. Joukkueen yhteenlasketut vuosipalkat olivat 200 miljoonaa dollaria, kun ne finaalivastustaja Kanadalla olivat 190 miljoonaa dollaria. Suomi pääsi ”vain” 115 miljoonaan dollariin.
Tämä ”ihme jäällä” on kasvanut myyttisiin mittasuhteisiin.
Vuoden 1980 voitto kasvoi elämää suuremmaksi ympäröivän poliittisen kontekstin vuoksi. Amerikkalaisten opiskelijapoikien punakoneen kivikasvoisista valtioammattilaisista ottama voitto todisti liberaalikapitalismin paremmuutta kommunismiin verrattuna. Riemun jakoi amerikkalaisten ylivoimainen enemmistö tulotasoon tai puoluekantaan katsomatta. Urheilu osoitti kansakuntaa yhdistävän voimansa.
Vuoden 2026 poliittinen konteksti on tyystin erilainen. Tällä kertaa voitto vaikuttaa pikemminkin jakavan kuin yhdistävän amerikkalaisia. FBI-johtaja Kash Patelin mukanaolo pukuhuoneen voitonjuhlissa ja presidentti Donald Trumpin puhelimitse esittämät onnittelut ovat saaneet monet näkemään jääkiekkokullan nimenomaan nationalistisen Maga-ideologian voittona. Monet kokivat pelaajien kääriytymisen tähtilippuihin ja puheet amerikkalaisesta ylpeydestä poliittisina kannanottoina nykyhallinnon puolesta.
Politisoituminen alkoi kuitenkin jo vuosi sitten Four Nations -turnauksesta, jossa Trumpin puheisiin suivaantunut kanadalaisyleisö buuasi Yhdysvaltain kansallishymnille. Trump ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau käyttivät jääkiekkoa alustana kuittaillakseen julkisesti toisilleen.
On selvää, että Trump tulee ottamaan olympiakullasta kaiken propaganda-arvon irti. Joukkueen innostuneet reaktiot presidentin puhelun aikana vaikuttivat siltä, etteivät he panisi tätä juurikaan pahakseen.
Kolumnin kirjoittaja on poliittisen historian professori Turun yliopistossa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
