Tulevissakin kriiseissä kirkko on henkinen selkärankamme

Olemme kulkeneet Suomessa jo useamman vuoden kohti aktiivista varautumista kriisiaikoihin. Yhteiskunnan eri organisaatiot ovat harjoitelleet kriisivalmiutta. Ei ainoastaan Puolustusvoimat, vaan harjoituksia on ollut myös monilla muilla toimijoilla.

Yhdeksi kulmakiveksi kriiseihin varautumisessa on nostettu henkinen kriisinkestävyys, jota kuulutetaan käytännössä kaikissa varautumissuunnitelmissa. Mitä se oikein tarkoittaa?

Henkinen kriisinkestävyys on henkistä lujuutta kriisien ja sotien aikana. Se on yhteiskunnan sietokykyä, resilienssiä eli yksilöiden ja yhteisöjen joustavuutta kestää koettelemuksia. Se muodostuu yksilön omista henkisistä voimavaroista, kuten myös yhteishengestä ja toimintakulttuurista yhteisöissä sekä organisaatioissa.

Erilaisissa varautumissuunnitelmissa kirkolla on katsottu olevan erityistä osaamista ja annettavaa juuri henkisen kriisinkestävyyden alueella. Kriisinkestävyys onkin kirkon leipälaji.

Kirkko tuo ihmisiä yhteen ilossa ja surussa, kirkollisten toimitusten ääreen, jumalanpalveluksiin, hartauksiin ja moniin musiikkitilaisuuksiin. Kirkko kulkee heikommassa asemassa olevien rinnalla sekä tukee lapsia ja nuoria. Kirkko vaikuttaa henkisellä tasolla ja tuo viestiä niin Jumalan huolenpidosta kuin yhteisöllisyydestä, lähimmäisenrakkaudesta ja jokaisen ihmisen arvosta.

Hengellisen perustehtävänsä lisäksi seurakunnilla on lakisääteisiä tehtäviä kriisinkestävyyteen liittyen. Seurakunnilla on muun muassa velvollisuus ylläpitää valmiussuunnitelmia yhteistyössä kuntien ja Puolustusvoimien kanssa. Myös vastuu hautaustoimesta kuuluu Suomessa edelleen vain seurakunnille. Tämän tehtävän hoitaminen korostuu kriisien ja erityisesti sodan oloissa.

Kirkko on läsnä jokaisella Suomen paikkakunnalla, mikä on merkittävää nykyisessä tilanteessa, jossa monet yhteiskunnan organisaatiot jopa vetäytyvät kunta- ja paikallistasolta. Viittaan esimerkiksi pienten kuntien sotekeskuksiin ja vanhusten hoivapalveluihin.

Pyhimysveistokset, krusifiksit ja alttarikaapit kuuluvat maamme tärkeimpiin keskiajalta säilyneisiin esineisiin. Hahmoja Halikon alttarikaapissa, Halikon kirkko, Salo. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Suomen henkisessä kriisinkestävyydessä on siis elementtejä, joissa muilla toimijoilla ei ole samanlaista osaamista tai kattavaa organisaatiota kuin kirkolla. Näin kirkko tosiasiallisesti muodostaa merkittävän osan kansakuntamme kriisinkestävyyden selkärankaa.

Tästä kirjoitetusta huolimatta kirkon ensisijaisena kutsumuksena eivät ole kriisit vaan rauha. Kirkon tehtävänä on työskennellä rauhan puolesta yksilöiden elämässä, yhteisöissä sekä myös kansakuntien välillä. Tämä tehtävä ei ole sidottu kansakuntienkaan rajoihin, vaan se on kristillisten kirkkojen tehtävä kaikkialla maailmassa.

Kriisitilanteeseen joutuessamme oma evankelis-luterilainen kirkkomme on kuitenkin monin tavoin tukemassa pienen kansakuntamme henkistä kriisinkestävyyttä. Näin se on ollut historian koettelemuksissa ja tulee olemaan myös tulevissa kriiseissä.