Kotiopetuksen suosio kasvaa – tällaisille lapsille se ei missään nimessä sovi
Kotiopetus vaatii oppilaalta ja hänen huoltajaltaan paljon. Suomessa on tutkittu hyvin vähän sitä, miten kotiopetuksessa olleet pärjäävät elämässä eteenpäin.
Lapsen henkinen hyvinvointi on Suomen Kotikouluyhdistyksen kyselyn mukaan suurin syy kotiopetuksen valitsemiseen. Kuva: Vesa-Matti VääräHallitusneuvos Anne-Marie Brisson opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että ministeriö seuraa kotiopetusoppilaiden määrän kehitystä.
”Kotiopetus on ollut Suomessa hyvin marginaalinen ilmiö, sen takia siihen ei ole aiemmin kiinnitetty edes huomiota.”
Viime vuonna kotiopetusoppilaita yhteensä oli 951. Vuonna 2018 kotiopetusoppilaita oli 309, kertoo opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelu.
Kotikoululaisten määrän kasvaessa ministeriön täytyy Brissonin mukaan lähivuosina miettiä, pitääkö asialle tehdä jotain.
Kotiopetusoppilaiden määrä kasvoi voimakkaasti korona-aikana ja sen jälkeen, mutta edelleen puhutaan prosentin murto-osista, muistuttaa koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.
Palveluntarjoajien bisnesajattelu ruokkii ilmiötä, kertoo opetusneuvos Jukka Vetoniemi Opetushallituksesta.
Mediassa otsikoissa ovat viime vuonna olleet kadonnut Karfin perhe, joka oli ilmoittanut lapsensa kotiopetukseen, ja Supon tiedot ääriuskovaisten kotikouluista.
”Kun pelkona on, että ääriuskonnollisten ryhmien lapset eristäytyvät yhteiskunnasta, se on huolestuttavaa ja vakavaa. Siinä puhutaan kuitenkin marginaalin marginaalista, muutamista lapsista”, sanoo Suomen kotikouluyhdistys SuKon varapuheenjohtaja Marjukka Saarnisto.
Saarniston mukaan tapausten yhdistäminen kotikouluun on omiaan lisäämään ennakkoluuloja ja leimaa. ”Ei se hyvältä tunnu.”
”Samaa keskustelua käydään Yhdysvalloissa ja kaikissa Euroopan maissa.”
Kotiopetukseen saatetaan siirtyä esimerkiksi koulun sisäilmaongelmien takia tai jos perhe on tyytymätön koulukiusaamisen hoitoon.
Yleisimpiä ovat Salon mukaan kuitenkin katsomukselliset ja ideologiset syyt.
”Koulua voidaan pitää joko liian liberaalina tai tai wokena tai liian järjestelmälähtöisenä tai tiukkana.”
”Samaa keskustelua käydään Yhdysvalloissa ja kaikissa Euroopan maissa”, kertoo Salo.
Tyytymättömyys opetuksen sisältöön tai koulun arvoperustaan liittyy Salon mukaan korona-aikana ja sen jälkeen Suomessa vahvistuneeseen polarisaatioon. Kriittisyys yhteiskuntaa kohtaan on kasvava ilmiö.
”Yhteiskunnan tukipilareiden, kuten koulun tai valtion arvomaailmaa pidetään vieraana”, kertoo Vetoniemi.
Esimerkiksi koulun sukupuolikasvatus voi saada perheen vetämään oppilaan pois kouluopetuksesta.
Saarniston mukaan kotioppijoista yli kolmasosa kuuluu neurovähemmistöön eli ovat autisteja tai heillä on ADHD.
SuKon pari vuotta sitten teettämän kyselyn mukaan lapsen henkinen hyvinvointi on suurin syy kotiopetuksen valitsemiseen. Myös lahjakkuuksien tukeminen koetaan kotiopetuksen eduksi.
Sisäilmaongelmat mainitsee alle kymmenesosa. Uskonto ei juurikaan nouse kyselyssä esiin.
Kyselyyn vastasi 114 lasta kotona opettavaa vanhempaa. SuKo on sitoutumaton yhdistys.
Suomessa on myös toinen kotiopetukseen liittyvä yhdistys, Suomen kotiopettajat ry. Se kertoo säännöissään, että yhdistyksen arvopohja ja toiminnan etiikka on kristillinen.
Suomessa on myös toinen kotiopetukseen liittyvä yhdistys, Suomen kotiopettajat ry.
Saarniston mukaan kotioppijoista yli kolmasosa kuuluu neurovähemmistöön eli ovat autisteja tai heillä on ADHD.
Neurotyypillisten tarpeisiin rakennettu peruskoulun oppimisympäristö ei heille sovi. Eniten koulumaailmassa tökkivät sosiaalinen kuorma, aistiärsykkeet ja samantahtinen opetustahti.
Kotiopetuksessa olevien määrän kasvun keskeisin syy on Saarniston mukaan se, että peruskoulussa ei voida hyvin.
”Lapsen oppiminen ja terveellisen kasvun ja hyvinvoinnin mahdollistaminen ei toteudu, vaan siellä on paljon ongelmia.”
Kunnat ja koulut hakevat nyt uusia malleja tuen antamiseen.
Saarnisto miettii, jääkö kotiopetukseen jatkossa entistä enemmän neurovähemmistön lapsia, kun oppimisen ja koulunkäynnin tuki muuttuu.
Perusopetuslaki uudistui viime elokuussa. Koulutuksen järjestäjät ovat päivittäneet opetussuunnitelmat ja myös tehostetun tuen päätökset pitää saattaa lain mukaisiksi tämän vuoden elokuun loppuun mennessä.
Kunnat ja koulut hakevat nyt uusia malleja tuen antamiseen.
”Tuntuu, että tuen muutoksissa on aika lailla ohitettu nimenomaan neurovähemmistön tarpeet. On esimerkiksi tosi vaikea saada lyhennettyjä koulupäiviä, jotka ovat olleet ihan selviämisen elinehto monelle.”
Kotiopetuksen oppilaista vieraskielisiä on 195 eli noin viidesosa.
Kotiopetuksen oppilaista vieraskielisiä on 195 eli noin viidesosa. Koko väestöstä vieraskielisten eli muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien osuus oli 2024 noin 11 prosenttia.
Suomessa kotiopetukseen voi siirtyä huoltajan ilmoituksella. Erillistä lupaa ei tarvita.
Ruotsissa linja on Suomea tiukempi. Koulunkäyntivelvollisuus tarkoittaa käytännössä koulupakkoa.
”Ruotsissa painotetaan vahvemmin lapsen oikeuksia ja etua: kaikilla on yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet”, sanoo Salo.
Suomessa tarvittaisiin Vetoniemen mukaan tutkimusta siitä, kuinka hyvin kotiopetuksessa olleet lapset pärjäävät elämässä eteenpäin. Tutkimusta on tehty täällä vain vähän.
Samaa toivoo Saarnisto. SuKon kyselyn mukaan oppimistulokset ovat parantuneet kotona lähes kaikilla oppilailla kouluopetukseen verrattuna.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on Saarniston mukaan huomattu, että kotiopetuksessa saadaan yhtä hyviä tai parempiakin tuloksia perinteiseen kouluun verrattuna ja kuljetaan akateemista opinpolkua eteenpäin.
”Hyvin motivoituneille ja akateemisesti osaaville oppilaille kotiopetus voi toimia ihan hyvin, jos on esimerkiksi tiukasti kiinni musiikkiharrastuksessa”, kertoo Vetoniemi.
”En missään nimessä suosittelisi sitä oppilaille, joilla on tuen tarpeita. Kotiopetuksessa ei tunnisteta oppimisen tukea tai oppilaskohtaista tukea tai oppimäärien rajaamista, mikä on koulussa mahdollista.”
”Ruotsissa painotetaan vahvemmin lapsen oikeuksia ja etua.”
Huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas oppii ja opetus seuraa opetussuunnitelmaa. Opintojen edistymistä taas valvoo kunta, käytännössä jonkin koulun nimittämä valvova opettaja.
Opetushallitus suosittelee, että valvova opettaja käy 1–2 kertaa lukuvuodessa kotona katsomassa, mitä on saatu aikaiseksi ja juttelemassa opinnoista.
”Opinnot menevät kotiopetusoppilailla todella vaihtelevasti.”
Heinolan perusopetuksessa on 7 oppilasta kotiopetuksessa. Yhteensä perusopetuksen oppilaita on 1 250.
Oppilaanohjaaja Maija Ruuskanen Lyseonmäen koulusta toimii kotiopetusoppilaiden valvovana opettajana.
Hän tapaa oppilaita kerran lukukaudessa koululla tai Teamsissa ja käy läpi, miten opiskelu etenee.
”Opinnot menevät kotiopetusoppilailla todella vaihtelevasti”, kertoo Ruuskanen.
Koulupakko
Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulupakkoa.
Kotiopetus on kielletty useissa Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Hollannissa, haitallisten ilmiöiden kuten radikalisoitumisen ja eristäytymisen takia.
Pohjoismaissa kotiopetus on käytännössä kielletty Ruotsissa.
Monet ruotsalaiset perheet ovat muuttaneet Ahvenanmaalle, jossa kotiopetus on mahdollista. Keväällä 2024 jopa 95 prosenttia Ahvenanmaan kotikoululaisista oli kotoisin Ruotsista, SVT kertoi viime vuonna.
Islannissa kotiopetuksen järjestäminen vaatii, että ainakin toisella lapsen vanhemmista on opetuslupa.
Havainnot siitä, että perhe ei huolehdi opintojen etenemisestä kotona, ovat Vetoniemen mukaan harvinaisia.
Jos opettaja huomaa, ettei opetus pitäydy opetussuunnitelmassa, hän voi antaa ohjeita huoltajille.
”Ääritapauksissa hän voi tuoda asian sosiaalitoimeen tai tehdä lastensuojeluilmoituksen”, kertoo Vetoniemi.
”Ääritapauksissa hän voi tuoda asian sosiaalitoimeen tai tehdä lastensuojeluilmoituksen.”
Saarniston mukaan huoltajat hoitavat kotiopetuksen yleensä itse, mutta voivat ostaa esimerkiksi yksityisopetusta täydentämään palettia.
Osa-aikainen työ, etätyö ja yrittäjyys antavat liekaa lasten opettamiseen kotona.
”Pienempien lasten kohdalla vanhempien täytyy olla enemmän läsnä. Teini-ikäiset taas pärjäävät enemmän sillä, että ohjataan pienemmässä määrin ja he pystyvät tekemään itsenäisemmin.”
Kotiopetus vaatii Saarniston mukaan vanhemmilta resursseja, aikaa, motivaatiota ja tahtotilaa.
”Pitää tykätä lapsista niin paljon, että jaksaa olla heidän kanssaan ja paljon ja panostaa.”
”Pitää tykätä lapsista niin paljon, että jaksaa olla heidän kanssaan ja paljon ja panostaa.”
Kotiopetus vaatii Ruuskasen mukaan oppilaalta ja hänen huoltajaltaan paljon.
”On hyvin harvalle yläkouluikäiselle nuorelle hyvä ratkaisu jäädä kotiin yksin päiviksi.”
”Nuori tarvitsee kovasti tukea koulunkäyntiin, jos hän on kotiopetuksessa. Jos huoltajat ovat sataprosenttisella työajalla töissä ja nuori on yksin kotona ja yrittää siellä opiskella, kyllä se on aika vaikeaa.”
Moni nuorista saa tukea etätöissä olevalta vanhemmalta, isovanhemmalta tai esimerkiksi ostetun nettiperuskoulun kautta.
”On hyvin harvalle yläkouluikäiselle nuorelle hyvä ratkaisu jäädä kotiin yksin päiviksi.”
Vetoniemen mukaan osa oppilaista käy kokeilemassa kotikoulua ja palaa sitten kouluopetukseen, esimerkiksi jos oppimisen ongelmat ovat niin isoja, että niitä tarvitaan käsittelemään ammattilainen.
Moni palaa kouluun joka tapauksessa 9. luokalla, jotta saa peruskoulun päättötodistuksen.
”Kyllä tätä tuntuu olevan enenevissä määrin. Siinä on vähän koulushoppailun makua”, sanoo Vetoniemi.
Heinolassa kaupunki on luopumassa erityisen tutkinnon tarjoamisesta.
Jos kotikoulusta haluaa perusopetuksen päättötodistusta vastaavan todistuksen, oppilaan pitää suorittaa erityinen tutkinto. Koetilaisuudessa mitataan, hallitseeko oppilas tietyn aineen koko lukukauden oppimäärän.
Heinolassa kaupunki on luopumassa erityisen tutkinnon tarjoamisesta.
Ilman peruskoulun päättötodistusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ei voi hakea yhteishaussa vaan harkinnanvaraisessa valinnassa, joka rajaa tiettyjä aloja pois.
Kotiopetus lisääntyy
Esi- ja perusopetuksen kotiopetusoppilaiden määrä kasvaa.
Syyskuussa 2025 kotiopetusoppilaita oli Manner-Suomessa 951. Vuonna 2018 syyskuussa kotiopetusoppilaita oli 309.
Esi- ja perusopetuksessa oli viime syyskuussa runsaat 590 000 oppilasta.
Kotiopetusoppilaita oli siis 0,16 prosenttia esi- ja perusopetuksen oppilaista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2024 sivistyskatsauksen mukaan 2000-luvulla kotiopetuksessa olevien kasvu on ollut vahvinta Uudellamaalla.
Salo muistuttaa, että yhteiskunta maksaa pitkän pennin laadukkaasta opetuksesta.
Kouluista löytyy esimerkiksi laboratoriovälineitä, taideluokkia, musiikkiluokkia ja liikuntavälineitä ja etenkin koulutetut opettajat. Oppilaat saavat maksutta niin oppimateriaalit kuin kouluruuankin.
Koulussa myös kasvetaan muiden vertaisten joukkoon ja opitaan toimimaan ikätovereiden kanssa.
”Se on äärimmäisen tärkeää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
