Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Koira sai isäntänsä metsästyspaidan viimeiselle matkalleen – lemmikin menettäminen voi musertaa niin, että omistaja saa sairauskohtauksen

    Eläintuhkaaja Sanna Fält kokee työssään paljon luopumista, mutta pysäyttävin hetki on siirtää arinalle oma lemmikki.
    Sanna Fält suunnittelee hautauspalveluyrityksensä yhteyteen myös lemmikkieläinten hautausmaata. Unelma on vielä ajatuksen asteella, mutta suunnitelmat kuitenkin elävät.
    Sanna Fält suunnittelee hautauspalveluyrityksensä yhteyteen myös lemmikkieläinten hautausmaata. Unelma on vielä ajatuksen asteella, mutta suunnitelmat kuitenkin elävät. Kuva: Anne Anttila

    Sano minulle vielä kerran, minä rakastan sinua!

    "Tässä talossa on lupa itkeä, hiljentyä ja muistella. Lohduttamiseen ei tarvita aina sanoja, pelkkä läsnäolo riittää. Kuljen rinnalla ja kuuntelen. Suru on aina yksilöllistä, mutta tiedän kokemuksesta, että uurnaa hakiessaan myös miehet pyyhkivät kyyneleitä", eläinkrematorioyrittäjä Sanna Fält luonnehtii.

    Raahelainen Pieneläintuhkaamo Lemmikki Enkelit sai alkunsa Sanna Fältin, 47, omista vaikeista kokemuksista.

    "Rakas Milla-koirani kuoli lääkärireissulle. Kukaan ei neuvonut, miten toimia missäkin tilanteessa ja myös itse tuhkaus oli hyvin kasvotonta ja liukuhihnamaista. Lisäksi uurna oli kiero ja ruma puupurkki”, hän muistaa.

    Tästä kaikesta jäi Fältille niin huono mieli, että Millan muistoa kunnioittaen hän päätti perustaa oman lemmikkieläinten hautauspalvelun. Yritys avasi ovensa huhtikuussa 2018.

    "Lähdin matkaan täysin nollasta. Alalle ei ole minkäänlaista koulutusta, joten kaikki tieto piti hankkia kyselemällä. Itse krematorio tuli Englannista ja myös sen käyttöopastus tapahtui valmistusmaassa ja englanninkielellä.”

    Yrittäjä niputti haasteet kuitenkin mahdollisuudeksi, sillä hän halusi antaa eläintuhkaukselle uudet ja omannäköiset kasvot.

    Sanna Fält koki Milla-koiransa tuhkausprosessin liukuhihnamaisena. Kokemuksesta jäi hänelle huono mieli, mikä rohkaisi perustamaan oman eläintuhkaamon.
    Sanna Fält koki Milla-koiransa tuhkausprosessin liukuhihnamaisena. Kokemuksesta jäi hänelle huono mieli, mikä rohkaisi perustamaan oman eläintuhkaamon. Kuva: Anne Anttila

    Ensimmäinen tuhkaus ei unohdu koskaan. Ei ainakaan Sannan kohdalla, sillä hänen ensimmäinen asiakkaansa oli oma Juuso-koira.

    "Toimituksen sisältämää surun määrää on vaikea pukea sanoiksi. Oman lemmikin tuhkaaminen on toimenpide, joka riisuu kaikki suojakuoret", Fält sanoo hiljaisena.

    Lemmikkien tuhkaaminen on vuosien saatossa lisääntynyt ja tämä näkyy myös Fältin yrityksessä.

    "Takana on tuhansia toimituksia. Pidän kuitenkin tärkeänä, että kiireenkään keskellä kiire ei saa näkyä. Jokainen lemmikki, koirasta hamsteriin saatetaan viimeiselle matkalleen arvokkaasti ja ajan kanssa.”

    Lemmikkinsä menettäneet tarvitsevat hänen mukaansa ymmärrystä ja tukea.

    ”Myötätunto ja rinnalla kulkeminen ovat tämän työn hopealanka", Fält sanoo.

    Alalle ei ole saatavana koulutusta, joten Sanna Fält aloitti toiminnan eläintuhkaajana täysin alkeista. ”Alku ei unohdu koskaan, sillä ensimmäinen asiakkaani oli oma Juuso-koira”, Fält sanoo.
    Alalle ei ole saatavana koulutusta, joten Sanna Fält aloitti toiminnan eläintuhkaajana täysin alkeista. ”Alku ei unohdu koskaan, sillä ensimmäinen asiakkaani oli oma Juuso-koira”, Fält sanoo. Kuva: Anne Anttila

    Sanna Fält on luonut täysin oman toimintatyylin, jonka keskiössä kulkee kokonaisvaltainen välittäminen.

    "Täytyy muistaa, että jokainen lemmikki, kissasta marsuun on ollut jollekin se tärkein, rakkain ja jopa ainoa oikea ystävä. Tämä korostuu monin eri tavoin myös jäähyväisissä. Lemmikin mukaan laitetaan monenlaisia muistoja, lempileluista kyynelten tahrimiin jäähyväiskirjeisin.”

    Fält kertoo hiljattain tuhkanneensa lemmikin, jolla oli mukanaan emäntänsä hiuskiehkura.

    ”Koskettavaa oli saattaa viimeiselle matkalleen myös koira, joka oli puettu isäntänsä metsästyspaitaan. Nämä kaikki kertovat pyyteettömästä rakkaudesta ja syvästä kaipauksesta."

    Lemmikin mukaan laitetaan paljon muistoja, joista yleisimmät ovat vauvapeitto ja lempilelu.
    Lemmikin mukaan laitetaan paljon muistoja, joista yleisimmät ovat vauvapeitto ja lempilelu. Kuva: Anne Anttila

    Fält haluaa omalla toimintatyylillään rikkoa myös tuhkaamiseen liittyviä lasikattoja.

    "Haluan antaa toimitukselle kasvot. Kerron mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja pyrin täyttämään mahdollisuuksien mukaan myös asiakkaiden omat toiveet”, hän kertoo.

    Muutaman kerran omistaja on halunnut olla jopa mukana lemmikkinsä tuhkauksessa.

    ”Mukanaoloa yleisempää on toive, että ennen viimeisen matkan alkua pidän tassusta kiinni. Joskus laitan soimaan myös lemmikin lempilaulun", Sanna Fält kertoo.

    Vaikka erillistoiveita ei tulisikaan, Sanna Fält saattaa lemmikin tämän viimeiselle matkalleen arvokkaasti.

    "Katson, silitän ja toivotan kaunista taivasmatkaa. Ajattelen aina, että tämäkin on jonkun rakas, joten yhdenkään eläinystävän kohdalla en ole säästynyt ilman kyyneleitä".

    Sanna Fält sanoo tekevänsä työtä omalla persoonalla. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kulkea surevan lemmikinomistajan rinnalla.
    Sanna Fält sanoo tekevänsä työtä omalla persoonalla. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on kulkea surevan lemmikinomistajan rinnalla. Kuva: Anne Anttila

    Lemmikkien hautauspalvelulle on Fältin mukaan kasvava kysyntä.

    "Tuhkaan vuositasolla noin 800 pieneläintä, joista valtaosa on kissoja ja koiria. Tuhkaukseen tulee myös hamstereita, lintuja, kaneja ja lemmikkihiiriä. Erikoisimpia tuhkattavia ovat olleet alpakan vasa sekä hevosen keskosvarsa".

    Eläimen omistaja voi myös päättää, tuhkataanko oma lemmikki yksin vai muiden eläinten kanssa.

    "Valtaosa asiakkaistani haluaa yksilötuhkauksen. Kuitenkin siinä tapauksessa, jos uurnaa on vaikea säilyttää tai sitä ei edes haluta, päädymme muistotuhkaukseen. Yhteistuhkatut eläimet haudataan pieneläinhautausmaalle muistohautaan", Fält kertoo.

    Vuosien saatossa myös palvelun kirjo on laajentunut.

    "Eläinlääkäri toimittaa lemmikin tuhkaamoon tai asiakas tuo sen itse. Tarvittaessa haen lemmikin myös kotoa. Myös uurnan toimituksen kohdalla toimitaan asiakkaan toiveiden mukaan."

    Uurnavalikoima on vuosien saatossa kasvanut, monipuolistunut ja parantunut. Osaltaan tähän vaikuttaa myös tuhkausten lisääntyminen, Fält tietää kertoa.
    Uurnavalikoima on vuosien saatossa kasvanut, monipuolistunut ja parantunut. Osaltaan tähän vaikuttaa myös tuhkausten lisääntyminen, Fält tietää kertoa. Kuva: Anne Anttila

    Työssään Sanna Fält näkee ja kokee aidon surun.

    "Omistajan vaikein hetki on tuoda lemmikki tänne ja jättää lopulliset hyvästit. Joskus suru lemmikin kuolemasta voi olla niin musertava, että myös lemmikin omistaja menehtyy. Muutaman kerran olen joutunut jopa elvytystoimiin."

    Fältin mukaan pysäyttävämpiä hetkiä ovat kuitenkin ne, kun yksinäinen vanhus joutuu luopumaan rakkaasta lemmikistään, siitä ainoasta ja parhaasta ystävästään.

    "Tämä hetki pysäyttää ajan laukan. Suru ja luopumisen tuska saavat äärimmäiset mittasuhteet. Samalla tämä kertoo sen, että lemmikki on monelle se ainoa ystävä, ainoa syy olla ja elää."

    Lemmikin viimeinen matka

    Suomessa on noin 50 pieneläinkrematoriota.

    Eläimestä riippuen tuhkaaminen kestää 1–3 tuntia.

    Polttolämpötila on noin 800 astetta.

    Pienestä hamsterista syntyy noin teelusikallinen tuhkaa.

    Valittavana joko yksilö- tai muistotuhkaus.

    Lemmikin saa tuhkata vain hyväksytyssä polttolaitoksessa.

    Lemmikin tuhkan levittämiseen suositellaan maanomistajan lupaa.

    Kuolleet lemmikkieläimet saa haudata omalle pihalle.

    Kuollut eläin tulee haudata vähintään metrin syvyyteen.

    Hautaamisessa on otettava huomioon ympäristö- ja terveydensuojalainsäädäntö.

    Lähteet: Kuono.fi, Ruokavirasto