"Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti – nyt asiat on pakko nähdä uudessa valossa" - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

"Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti – nyt asiat on pakko nähdä uudessa valossa"

"Muuttoliikettä kutsutaan kauniisti nimellä rakennemuutos, ikään kuin se olisi väistämätön", kirjoittaa Mikko Alatalo yliökirjoituksessaan.
Mikko Alatalo ottaa mielipidekirjoituksessaan kantaa kaupungistumiseen. Uudenmaan rajat on nyt suljettu koronaepidemian leviämisen estämiseksi.

Muuttoliike maaseudulta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin on ollut 50 vuotta jatkunut murros. Kerroin Siirtomaa Suomen lauluissani vuosina 1978–82 yhdessä Harri Rinteen kanssa muuttoliikkeestä ja sen seurauksista niin tyhjenevälle maaseudulle kuin myös ruuhkautuville kasvukeskuksille. Puhuin ja toimin eduskunnassa niissä asioissa, mistä olin laulanutkin.

Olin viime kesänä Suomi Areenalla keskustelemassa, voiko kitaralla muuttaa maailmaa. Jouduin toteamaan, että vaikka kuinka olen laulanut maaseudun puolesta, silti urbanisaatio vain jatkuu kuten muuallakin maailmalla.

Tärkeä syy ihmisten keskittymiseen ovat tietenkin työpaikat suurissa kaupungeissa. Maaseutu ei ole ainoa menettäjä. Jo vuosia ovat viehättävät, pienet kaupungitkin menettäneet asukkaitaan suuriin kaupunkeihin.

Nyt menettäjiä ovat myös isommat maakuntakaupungit. Pääkaupunkiseutu, Tampere naapurikaupunkeineen sekä myös Turku ja Oulu keräävät junantuomat nuoret ihmiset.

Tätä pidetään urbaani-ihmisten mielestä onnellisena kehityksenä. Ilmasto kuulemma pelastuu, kun kaupunkirakenne tiivistyy ja ihmiset sen mukana.

Samalla tapahtuu järkyttävä omaisuuden siirto. Ne rikkaat, keillä on sijoitusasuntoja kaupungeissa, saavat ansiotonta arvonnousua kerros­neliöhintojen noustessa raketin lailla. Samaan aikaan maaseudun kodit menettävät arvonsa, kuten tiedämme.

Koko operaatio Suomen tyhjentämiseksi muuttamaan kaupunkiin palvelee rakennusalaa. Pienikin cityasunto maksaa enemmän kuin oma­kotitalo maaseutujärven rannalla. Betonitorneja rakennetaan maalta muuttaneille uusköyhille, joiden kotien arvot ovat maalla romahtaneet. Sieltä ei rahaa irtoa asunnon ostamiseen.

Monet päätyvät vuokralle. Sijoittajat saavat vuokra-asunnosta hyvän tuoton. Koko Suomen kansa maksaa veroillaan yli kaksi miljardia erilaisia asumistukia, että ihmiset voivat asua pääkaupunkiseudulla. Rahasampo on myös se, jos saa Kelan maksamaan esimerkiksi syrjäytyneiden asukkaiden vuokrat.

Tähän suureen kuplaan kuuluu myös liikenne. Maaseudun tiet ja rautatiet eivät urbaanipoliitikkoja kiinnosta. Sen sijaan kaupunkien raideliikenne on se pyhä lehmä, jolla tahkotaan rahaa myös lisää rakentajille. On tutkittu, että jos asunto on lähijunan, metron tai ratikan varrella, asunnon hinta nousee.

Asuntohintojen nousu ei ole todellista talouskasvua, vaan höttöä, joka voi myös sortua jonain päivänä niin kuin asuntokuplissa on tapana käydä.

Urbaani elämäntapa aiheuttaa ihmisille sosiaalisia ja henkisiä vammoja, joita me kaikki maksamme sote-kulujen myötä.

Muuttoliikettä kutsutaan kauniisti nimellä rakennemuutos, ikään kuin se olisi väistämätön. Sehän riippuu politiikasta. Esimerkiksi Norjassa tehdään aluepolitiikkaa, jonka vuoksi ihmisten on mahdollista tehdä työtä ja asua vuonoissa aina pohjoista myöten.

On uskottu, että innovaatiot ja talouskasvu syntyvät vain suurissa keskuksissa. Kuitenkin kansantuotteesta leijonanosa tuotetaan Suomen länsirannikolla, biotehtaissa ja metallifirmoissa ympäri Suomea. Mutta monien firmojen pääkonttorien yhteisöverot ja virkaeliitin verotulot kyllä tulevat Helsinkiin.

Nyt jopa maaseutua ylenkatsonut media on keksimässä teemaksi maaseudun pelastamisen. Tuuli on kääntymässä.

Stadilaiset ovat ikään kuin ”löytämässä” maaseudun, kun se on trendikästä. He ovat varmaan lukeneet, että Pariisista on muuttamassa nuoria ihmisiä Ranskan maaseudulle, kun suurkaupungissa on liian kallista asua. Ilmiö alkaa olla globaali.

Nyt kuitenkin urbanisaatiolle on tulossa uhka: se on korona ja muut virustaudit. Tutkijat ovat varoittaneet, että ihmisten pakkautuessa entistä suurempiin kaupunkeihin vakavat taudit leviävät entistä helpommin.

Kriisi pakottaa tutkijat, poliitikot ja kansalaiset kyseenalaistamaan ihaillun urbanisaatio-mallin. Tästä asiasta ovat kirjoittaneet muun muassa tutkijat Antti Wallin ja Juha Peltomaa.

Tiivis asuminen on mantra, johon on vannottu. Wallin ja Peltomaa sanovat, että nyt asiat on pakko nähdä uudessa valossa. Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti ja lentoliikenteen vuoksi globaalisti.

Olisiko hajautettu asuminen, desentralisaatio, vastaus tähän?

Virukset pakottavat meidät ajattelemaan uudelleen elämän perusasioita. Onko urbanisaatio sittenkään kestävää kehitystä? Millä ehdoilla tavoittelemme talouskasvua? Miten tulisi elää, kun seuraava, vieläkin rajumpi pandemia iskee?

Poliitikot, oletteko valmiita ohjaamaan yhteiskuntaa kestävämpään ja turvallisempaan suuntaan?

Mikko Alatalo

kansantaiteilija

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Suomi on yksi maailman parhaiten kestävän kehityksen tavoitteita toteuttaneista maista

Nyt on aika asuttaa kylät

Vihreät unohtavat taas maakunnat

Kymmenettuhannet vapaa-ajanasunnot rapistuvat ilman käyttöä – Kuitenkin vain pieni osa on korjauskelvottomia