Viikingit hakivat Suomesta turkiksia ja orjia – osalla suomalaisista virtaa suonissaan viikinkien veri - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Viikingit hakivat Suomesta turkiksia ja orjia – osalla suomalaisista virtaa suonissaan viikinkien veri

Suomalaisista viikinkiajan haudoista on löytynyt huomattavan paljon aseita. Viikinkien elämä oli testosteroninhuuruista ja päättyi monella varhain.
Sanne Katainen
Viikingit pysähtelivät Suomen rannikoilla ryöstelemässä ja tekemässä kauppaa matkallaan itään. Kuva on Rakin Kotkan saaresta Haminan edustalta.

Sarvikypärä päässään heiluva Harald Hirmuinen. Vaaleat palmikot liehuen he rellestivät Norjassa ja Ruotsissa. Sellaisina me näemme viikingit.

Tosiasiassa viikingeillä ei ollut sarvia ja he liikuskelivat myös Suomessa.

Tutkija Joonas Ahola Helsingin yliopistosta on perehtynyt viikinkiaikaan, joka ajoittuu myöhäiselle rautakaudelle vuosien 800–1050 paikkeille. Hän on yksi Fibula, Fabula, Fact: The Viking Age in Finland -julkaisun kirjoittajista.

Sanana viikinki viittaa skandinaaviseen ryöstöretkeilijään, joka liikkui laivalla kylvämässä kauhua eri puolilla Eurooppaa. Toki viikingit tekivät myös rauhanomaista kauppaa ja toimivat eräänlaisina löytöretkeilijöinä.

Suomesta viikingit hakivat todennäköisesti turkiksia ja orjia etelän markkinoille.

Suomi oli myös tärkeä pysähdyspaikka Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta lähtöisin olevien viikinkien idäntiellä nykyiselle Venäjälle. Pohjois-Suomessa viikingit kävivät Norjasta käsin.

Aholan mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka paljon Suomessa käytiin. Skandinaavinen vaikutus on kuitenkin ollut kulttuurisesti vahvaa erityisesti statusesineissä.

Varsinaisia todisteita sisämaahan ulottuneista ryöstöretkistä ei ole ja yksittäisten riimukivien maininnat Hämeessä menehtyneistä miehistä ovat epämääräisiä.

Kuningas Olavi Haraldinpojan saagassa kerrotaan, kuinka tämä 1000-luvun alussa teki ryöstöretken Etelä-Suomeen "roihujen rannikolle", mutta sisämaassa hänen joukkonsa lyötiin. Roihuilla viitataan täällä loimunneisiin varoitustuliin.

Egillin saagassa puolestaan kerrotaan kainuulaisista, jotka sotivat pohjoisnorjalaisten kanssa karjalaisia vastaan. Kirveet ja miekat ovat siis heiluneet ja kypärät kolisseet.

Aholan mukaan suomalaisista viikinkiajan haudoista on löytynyt huomattavan paljon aseita.

Sotajalalla olleet viikingit elivät nuorten miesten testosteroninhuuruista elämää.

"Kovin vanhaksi niissä hommissa tuskin jaksoi", Ahola pohtii.

Päälliköt ja muut mahtimiehet kantoivat raskaita koruja statuksensa pönkittämiseksi. Sen sijaan sarvia kypärissä ei löydösten perusteella ollut.

"Ne ovat luultavasti perua keskiaikaisten historiallisten annaalien kuvitusperinteestä, missä pahat olennot kuvattiin usein sarvipäisinä; tai kenties pronssikautisista rituaalipäähineistä", Ahola arvelee.

Sarvista tehdyt juoma-astiat olivat kyllä käytössä.

Samaan aikaan valtaosa suomalaisista eli tavallista pienviljelijän, kalastajan ja metsästäjän elämää, missä keskeistä oli elossapysyminen ja suvun jatkaminen.

Rahataloutta ei Pohjolassa ollut vielä viikinkiajalla. Siihen siirryttiin vasta kuningasvallan vakiinnuttua.

Vaikka Suomestakin on löytynyt paljon muun muassa arabien hopearahoja, niiden arvo piili vain valmistusmateriaalissa eli hopeassa.

Suomessa vaihtokauppaa käytiin turkiksilla, viljalla, kuivatulla ja suolatulla kalalla ja lihalla, hylkeenrasvalla sekä käsitöillä, joita valmistettiin puusta, luusta ja savesta.

Kankaat, vaatteet ja erityisesti purjeet olivat arvokkaita, koska raaka-aineet ja valmistus oli työn takana. Kankaita valmistettiin villasta ja pellavasta, joita oli Suomessa hyvin saatavilla.

Etenkin länsisuomalaisissa on geenitutkimusten mukaan paljon yhteistä skandinaavien kanssa, mikä varmasti on osin perua jo viikinkiajalta.

Todennäköisesti suomalaisia liittyi viikinkien joukkoihin. Lisäksi oli satunnaista muuttoliikettä Keski-Ruotsista Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle.

Viikingit eivät koskaan valloittaneet Suomea ja perustaneet tänne pysyvää asutusta, kuten nyky-Venäjän alueille. Ahola arvelee, että Suomea pidettiin köyhänä, karuna ja epäkiinnostavana.

"On myös mahdollista, että suomalaiset olivat niin mustasukkaisia alueistaan, ettei tänne ollut turvallista asettua ennen kuninkaan sotajoukkojen turvaa 1200-luvulla."

Sisua löytyi siispä paitsi viikingeistä, myös suomalaisista.

Lue lisää:

Metallinetsinnän harrastajat löytävät yhä Suomesta viikinkiajan aarteita

Viikingit veivät ministeri Pertti Salolaisen mennessään: "On kulttuurinen skandaali, ettei viikinkiaikaa ole tutkittu riittävästi"

Rakin Kotkan ekosaaressa pidetään viikinkipitoja ja heitetään kirvestä – matkailupalvelut pyörivät aurinkovoimalla

Sanne Katainen
Rakin Kotkan saaressa Haminassa on kivimuodostelma, joka voisi olla vanha hauta. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu.
Lue lisää

Rakin Kotkan ekosaaressa pidetään viikinkipitoja ja heitetään kirvestä – matkailupalvelut pyörivät aurinkovoimalla

Metallinetsinnän harrastajat löytävät yhä Suomesta viikinkiajan aarteita

Viikingit veivät ministeri Pertti Salolaisen mennessään: "On kulttuurinen skandaali, ettei viikinkiaikaa ole tutkittu riittävästi"

Liedon Vanhalinna on kuin kivenheitto keskiajalle ja paljon varhaisempaankin aikaan muinaiseen Suomeen