Kotimaa

Kaupungeilla kiire vastata maaseutukysyntään – Nurmijärvi-ilmiö mennyttä aikaa, nyt tulee hybridi-Suomi

Keskittymistä suosivan politiikan perusteet murenevat. Ainakin Kuopion ja Seinäjoen seuduilla on jo herätty muutokseen.
Jyväskylän seudulla omakotitonttien tarjonta maaseutualueilla on suuntautunut ympäryskuntiin.

Kissanhännänveto maaseudun ja kaupunkien välillä on jatkunut pitkään, mutta nyt voimme olla uuden ajan kynnyksellä, arvioi maaseudun alueiden käyttöä ympäristöministeriössä (YM) valmisteleva Mika Ristimäki.

Alkamassa on kaupunkien ja maaseudun välisen yhteistyön ja tiiviin vuorovaikutuksen aika.

Siihen kannustaa kaksi Suomessa parhaillaan käynnissä olevaa kehityskulkua.

Toinen on maaseudun merkityksen ja arvostuksen nousu sekä monipaikkaisuuden lisääntyminen. Maaseudun kysyntä kasvaa.

Samaan aikaan keskittymispolitiikan perusteet alkavat murtua. Energiaa säästävä asuminen ja hiilipohjaisten polttoaineiden väheneminen pienentävät ilmastokuormaa, monipaikkaisuus siirtää ostovoimaa ja mobiilitekniikka mahdollistaa etätyöt.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ristimäki kutsuu lopputulosta hybridi-Suomeksi.

"Kun asutaan useammassa paikassa, voidaan laajempaa aluetta eli maaseutua kytkeä kaupunkien kehitykseen", Ristimäki arvioi.

Koronaepidemia kiihdyttää muutosta vielä entisestään.

Yhteistyön rakentamisessa maaseutukunnat ovat edellä, mutta kaupungeissakin on herätty. Kuntaliitokset ovat osoittaneet, että pienillä kylillä ja haja-asutusalueilla on omat suosijansa. Siksi ne voivat olla yksi vetovoimatekijä.

Ainakin Kuopion seudulla vastakkainasettelu on vähentynyt selvästi, arvioi aiemmin Siilinjärvellä asunut ja sen kunnanvaltuutettuna toiminut Tuula Väätäinen (sd.).

"Yhteiset päätökset alueen kehittämisestä eivät synny hetkessä, mutta ilmapiiri on selvästi parempi kuin noin vuosikymmen sitten. Silloin keskustelu varsinkin Kallan siltojen yli muuttui välillä kissanhännänvedoksi."

Kuopion Karttulassa asuva kansanedustaja ja nykyinen Kuopion kaupunginvaltuutettu muistuttaa, että kaupunkipolitiikkaa ei voida harjoittaa irrallaan ympäröivästä maaseudusta.

Kuopiossa maaseutua riittää, sillä kaupunki on maa-alueeltaan viidenneksi suurin.

Maaninka ja Nilsiä kuuluvat nyt Kuopioon ja Siilinjärvi on käytännössä niiden sylissä.

Vastaavasti lännessä ja etelässä Kuopioon kuuluu Karttula, jolla on maaseudun palveluiden kannalta paljon yhteistä Tervon ja Suonenjoen kanssa.

Maaseudun ja kaupungin välistä suhdetta tutkitaan usein rakentamisen kautta. Saako taajamien ulkopuolelle rakentaa vai ei?

Seinäjoella ei ole periaatepäätöstä, ohjataanko rakentamista ensi sijassa keskustaan ja taajamiin, kaupunkiympäristöjohtaja Juha Takamaa painottaa.

"Toki yhdyskuntarakentamisen kannalta on järkevää kaavoittaa niin, että myös tarvittava infra on lähellä. Pääsääntöisesti kaavoitamme kaupungin omia maita. Asuntoalueiksi sopivia kohteita on pyritty ostamaan aktiivisesti."

"Vaikka rakennetta halutaan tiivistää, kylien elinvoimaisuus on meillä yhtä lailla strategiassa", jatkaa yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen.

Nurmonjokilaakson varteen on siksi viime vuosina laadittu kolme yleiskaava-aluetta, ja Ylistaron osayleiskaava on valmistelussa keskustaajaman ympärillä.

Rakentaminen maaseudulla on muuttunut YM:n Ristimäen mukaan.

Taustalla on 1980-luvulla alkanut Nurmijärvi-ilmiö. Se oli osaksi seurausta laajoista teollisuus- ja varastoalueista kaupunkien laita-alueilla.

Niille ei voinut rakentaa, koska kaavoitus oli jäljessä. Tontit olivat kalliita ja maat usein likaisia. Väljempää asumista piti nousukaudella etsiä kauempaa.

1990-luvun jälkeen nuo alueet on kaavoitettu ja rakennusliikkeiden kiinnostus on kohdistunut keskustojen lähelle.

"Paine rakentaa maalle on vähentynyt. Hajarakentamisen gryndauksen bisnes on lähes poistunut, sillä maaseudun asuntojen hinnat ovat laskeneet."

Se on järkevöittänyt maaseudulle rakentamista.

"Nykyään rakennetaan vain tarpeeseen. Ne rakentavat, jotka haluavat asua siellä", Ristimäki tiivistää.

Muutos näkyy myös Seinäjoella. Siellä keskustan läheiset alueet ovat kiinnostaneet erityisesti uudisrakentajia, ja yleiskaavojen valmistuminen on vähentänyt painetta poikkeuslupiin.

Niitä on haettu haja-asutusalueelle arviolta puolet vähemmän kuin viime vuosikymmenen alussa. Sama kehitys on tapahtunut Kuopiossa.

Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama on Ristimäen kanssa samoilla linjoilla.

"Harvemmin halutaan enää hehtaaritontteja, joissa naapureita ei olisi. Rakentaminen keskittyy alueille, joilla asuu muitakin."

Uurainen on hyvä esimerkki kunnasta, joka jo vastaa maaseutukysyntään. Tontit ovat isoja ja edullisia. Uurainen on Jyväskylän rajanaapuri ja hyödyntää maaseutua markkinoinnissa.

"Olemme kasvava maaseutukunta ja Jyväskylän kaupunkiseudun kehyskunta", Valkama kuvaa.

Kunta myy tontteja läheltä Jyväskylän rajaa sekä valtatien viereen nousseen Hirvaskankaan liikekeskuksen läheltä. Niistä suunta on selkeästi enemmän Jyväskylään kuin oman kunnan keskukseen.

Käynnissä on kampanja, jossa tontille saa valokuituliittymän eurolla.

Muista täysin erillään asumaan haluavia on Valkaman mukaan entistä vähemmän. Silti Uuraisilla poikkeuslupien politiikka on Valkaman sanoin "mahdollistava".

"Jos poikkeuslupa on alueelta suhteellisen lähellä tietä ja lapsiperhe pääsee koulukuljetuksen piiriin, lupia on mahdollista myöntää."

Seinäjoella myönnettiin viime vuonna viisi poikkeuslupaa eikä yhtään hylätty. Toissa vuonna kahdeksasta hakemuksesta kaksi hylättiin. Ne olivat yleiskaavassa maatalousmaaksi määritellyllä alueella.

"Emätilaa kohtaan olisi rakentamistiheys noussut niin suureksi, ettei kaikille muille hakijoille olisi vastaavissa tapauksissa voitu myöntää lupaa", Kuusinen perustelee.

Kuopiossa poikkeuslupia haettiin vuonna 2006 noin 220 vuodessa, viime vuosina luku on jäänyt alle puoleen siitä.

Kaikki luvat eivät suinkaan ole johtaneet rakentamiseen, eikä kaikkia alustavia tiedusteluja ole kirjattu lupaprosesseihin, kertoo yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen.

Kaupunkien kehittäminen on nyt laitettu kuntoon ja seuraavaksi on maaseudun vuoro, katsoo YM:n Ristimäki. Käynnissä on paljon maaseutua hyödyntävää valmistelua.

Toisaalta kaupunkeihin investoidaan edelleen perusteettoman paljon, sillä päätökset eivät ota etätyötä ja monipaikkaisuutta huomioon (MT 30.10.).

Tietopohja tarkentuu pian, sillä tekeillä on monipaikkaisuuden huomioiva väestöennuste. Se on valmis ensi vuoden lopulla.

Samalla arvioidaan verojärjestelmä, liikennepolitiikka sekä maankäytön ja rakennuslain uudistuksen keinot monipaikkaisuuden näkökulmasta.

Monipaikkaisuuden edistäminen on Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman tavoite.

Kaupunkijärjestelmien mitoittamiseksi pian pitää arvioida tuleva ostovoiman kehitys, Ristimäki korostaa.

"Ostovoima ei tällä hetkellä riitä keskustojen ylläpitämiseksi. Se alkaa koskettaa isompiakin keskuksia."

Tämän vuoden kesäkuussa valmistui suunnitelma seutukaupunkien kehittämisestä. Ne ovat noin 15 000 asukkaan maakuntien kakkoskeskuksia. Niitä on 56, ja niissä asuu miljoona suomalaista.

"Siinä on jo aika paljon kyse maaseudun ja pikkukaupunkien kehityksestä", Ristimäki tuumaa.

Selvityksessä on myös työmatkakulujen verovähennyksen uudistus. Sitä tehdään osana Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi -hankkeessa. Tarkoitus on huomioida etätyöt ja monipaikkaisuus.

Ristimäki muistuttaa, että myös kaavajärjestelmää on joustavoitettu.

"Kunnissa on paljon kyliä, joissa voidaan joustavammin hyödyntää kaavoja. Kuntia pitäisi rohkaista käyttämään joustoja. Ehkä kuntien suunnitteluresurssit eivät riitä, se huolestuttaa."

Lue lisää

Ympäryskuntia otetaan mukaan MAL-sopimuksiin Jyväskylässä ja Kuopiossa – myös Seinäjokea kiinnostaisi malli

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara tarpoo korkkareissa vaikka läpi lumihangen, mutta iloitsee epämukavuudesta huolimatta hiekkatiestä

Tonttikampanja sai aikaan rakentamisbuumin Kauhavalla – "Viimeksi 1980-luvulla on ollut yhtä paljon uudisrakentamista"

Kunnille lisää kaavoitusvaltaa